Põlvan keskusaukio

Setukaisten Lauluäidin patsas on omistettu kaikille nimekkäimmille Setomaan lauluäideille, etenkin Hilana Taarkan, Miko Oden ja Irö Matrinan muistolle. Setukaisten Lauluäidin patsas valmistui ja paljastettiin IV Setu Leelopäivillä vuonna 1986. Setukaisten Lauluäidin patsaan malli tehtiin Kunstnike Majassa, tekijä oli kuvanveistäjä Elmar Rebane. Patsaan pituus on 3 m, paino 9 tonnia ja materiaalina on graniitti. Obinitsan tekojärven ja Setukaisten Museopirtin avajaisjuhlissa vuonna 1995 julkistettiin muistokivet Setukaisten Lauluäidin patsaan vieressa myös muille paikallisille laulajille.

Mulgin elämyskeskus sijaitsee Taageperan lähellä, Sooglemäen entisen maatilan rakennuksissa. Keskus on alueen ja sen asukkaiden eli mulgien identiteetin kantaja ja maamerkki - arkkitehtoninen nähtävyys, interaktiivinen museo, tapahtumajärjestelypaikka, tietokeskus sekä paikallisten tuotteiden ja palveluiden myyntipiste.Keskuksen näyttelyt ja tapahtumat esittelevät mulgien arvomaailmaa ja kulttuuriperintöä hauskalla ja opettavaisella, omin käsin kokeilua kannustavalla tavalla. Tarinoita, mytologiaa, tietoa ja viihdettä koko perheelle Mulgimaasta ja mulgeista. "Sii om iki üits õige mulgi asi!"

Tarjoamme hauskoja käsityötuotteita lapsille ja aikuisille, lisäksi kauniita tuotteita kodin sisutukseen ja mielenkiintoista antiikkia. Vuonna 2020 lisäsimme yritykseemme myös kahvilanurkkauksen, jossa tarjoamme reilun kaupan ja ekomerkillä varustettuja tuotteita: suklaita (suuri valikoima vegaaneille), teetä ja kahvia.Roosiait on saanut nimensä isoäiti Rosalie Aitin mukaan, jota kutsuttiin Roosiksi. Isoäiti oli vahva nainen, jolla oli 11 lasta ja jota ei murtanut edes elämä Siperiassa. Haluamme muistaa häntä, minkä vuoksi valitsimme käsityösalongillemme tällaisen nimen.

Inglisild on yksi Tarton symboleista ja suosittu paikka sekä paikallisten että matkailijoiden keskuudessa, ja sieltä avautuu kaunis näkymä Toomemäen puistoon. Se rakennettiin vuonna 1838 arkkitehti Johann Wilhelm Krausen suunnitelman mukaan. Sillalla on Tarton yliopiston ensimmäisen rehtorin Georg Friedrich Parrotin tynnyrireliefi, jossa lukee ”Otium reficit vires” eli ”Lepo virkistää voiman”. Sillan ympärillä liikkuu useita legendoja, esimerkiksi uskotaan, että jos ennen sillalle astumista hengittää syvään, juoksee sillan yli ja esittää toiveen, toive toteutuu. Inglisild on myös loistava paikka romanttisille valokuville!

Pienehkön Valga kapungin kehityksessä ratkaiseva vuosi oli 1886, jolloin vahvistettiin Pihkva-Riika-rautatien rakennussuunnitelma Valgasta Tarttoon kulkevalle reitilleVuonna 1998 Valgan rautatieaseman lähelle pystytetty höyryveturi-muistomerkki merkitsee Pihkva-Valga-Riika-junayhteyden 110-vuotispäivää. Ensimmäinen juna Tartosta Riikaan kulki vuonna 1888 ja matka kesti silloin 12 tuntia (tänään matka kestää alle 4 tuntia). Vuonna 1889 Valgasta tuli II luokan rautatieasema ja samana vuonna valmistui myös Walk-asemarakennus, joka valitettavasti tuhoutui sodassa, ja sen tilalle on rakennettu uusi, vuonna 1949 valmistunut asemarakennus. Valga oli tärkeä solmukohta Tarto-Valga-haararadalla myös työpajojen ja päädepotin ansiosta, joista tuli kaupungin suurimpia teollisuusyrityksiksiä. Hyvä tietää: *Veturi SU 251-98 on rakennettu vuonna 1949 Sormovo laivatehtaalla, sen paino on 87 tonnia ja kattilan tuotto 12 tonnia höyryä tunnissa; *Riika-Pihkova rautatien virallinen avaaminen tapahtui 22. heinäkuuta vuonna 1889 Pihkovassa.

Etelä-Viron vapaustaisteilijoille omistettu muistopatsas on korkealla jalustalla seisova tuntemattoman sotilaan veistos. Sotilaan vyöllä on miekka ja kädessä liehuu lippu, toinen käsi on ojennettu korkealle. Alkuperäinen patsas paljastettiin luutnantti Julius Kuperjanovin syntymän 31-vuotispäivänä 11.10.1925 ja neuvostovalta tuhosi sen yöllä 21.9.1940. Nykyinen Vapaussodan muistopatsas paljastettiin 16.8.2013 samassa paikassa Kuperjanovinkadun varrella. Patsaan suunnitteli ja luonnoksen valmisti vuonna 1925 Amandus Adamson, joka osallistui myös pronssivaluun Italiassa. Pronssiveistoksen kopion valmisti kuvanveistäjä Jaak Soans. Patsaan uudelleen pystyttämisen hankkeen aloitti majuri Meelis Kivi.

Jakob Hurt (22.7.1839 - 13.1.1907) oli virolainen kansanrunoudentutkija ja kielitieteilijä. Hän opiskeli Tarton yliopistossa uskontotiedettä (teologian kandidaatti vuodesta 1865) ja sai vuonna 1886 Helsingin yliopistossa filosofian tohtorin tutkinnon. Osallistui aktiivisesti Viron kansallisuusliikkeen suur-tapahtumiin. Jakob Hurt (1839-1907) -muistomerkki valmistui vuonna 1994, muistomerkin tekijöitä ovat J. Soans ja R. Tomingas.

Paju-kartanon lähellä tapahtui 31. tammikuuta 1919 vapaussodan tärkeimpiä taisteluja. Viron itsenäistymisen puolesta taisteli virolaisten kanssa myös Suomen vapaaehtoisista koostunut Pohjan Poikien rykmentti. Taistelussa kaatui vapaussodan tunnetuin päällikkö luutnantti Julius Kuperjanov. Taistelusta muistuttaa graniittinen muistomerkki kolmiasteisella pyramidilla, joka avattiin uudelleen taistelun 75-vuosipäivänä 31.1.1994. Hyvä tietää: *muistomerkin avasi Viron Tasavallan presidentti Lennart Meri; *taistelussa kaatuneille Pohjan Pojille on omistettu muistotaulu Valga Jaani kirkon seinälle.