Vitijärven vaellusreitti on maastoltaan vaihteleva luontopolku, jonka läpi kulkiessasi löydät kiehtovan mäkisen metsämaiseman. Polun infotauluilla saat tietoa muun muassa Vitajärven metsistä, korsuista, ahman pesäpaikoista ja muurahaisvaltakunnasta. Polulla on retkeilyalue, leirintäalue ja 20 metriä korkea puinen näkötorni, josta on näkymät puiden latvoille, sekä piknik-alue suojineen. Viti-polku on esteetön kaikenikäisille retkeilijöille, mutta se ei sovellu lastenvaunuille. Vitijärven patikointireitti alkaa ja päättyy Viti-polun parkkipaikalta. Polku on merkitty luontoon keltaisilla raidoilla.
Peräjärven metsäpolku johtaa vaeltajan Viron eri metsätyyppien läpi. Hän saa käsityksen metsien erilaisesta käytöstä kautta aikojen, elävänä esimerkkinä ovat polun tuntumassa kasvavat puut, joista on valutettu pihkaa.Luontopolulla on mielenkiintoista käydä ympäri vuoden: keväällä, jolloin metsässä soi linnunlaulu ja polun alussa kukkii näsiä; kesällä ja syksyllä, jolloin metsä on täynnä marjoja ja sieniä; jopa talvella, jolloin lumeen jääneet jäljet kertovat kiehtovia asioita metsän asukkaista.
100 km pituinen vesiretkeilyreitti kulkee Võhandun joella Võru- ja Põlvamaalla ja on käytettävissä ympärivuotisesti jäättömään aikaan. Vesiretkeilyreitti alkaa Võrun kaupungista, Tamulan järveltä ja päättyy Põlvamaalla Võõpsun kylässä. Võhandun jokea ympäröivät jyrkkämetsäiset rannat ja runsaasti pystysuoria hiekkakivitörmiä. Kallioseinissä ja laaksoissa on useita lähteitä ja lähdeluolia. Võhandun joelta saa erinomaisen soutukokemuksen. Joka vuosi huhtikuun kolmantena viikonloppuna Võhandun joella järjestään maailman suurin soutumaraton - Võhandun maraton, johon osallistuu 1200 venettä ja yli 2500 osallistujaa.
Verijärven luontopolun pituus on noin 1 km. Polun varrella on yhdeksän aluetta esittelevää taulua, jotka kertovat kasveista, puista, pensaista, linnuista ja muista eläimistä. Polku kulkee Verijärven muinaislaaksossa ja metsäpuistossa. Polulla on puiset opasviitat, 3 nuotiopaikkaa grillausritilöineen ja lankkupenkkeineen.Verijärveen liittyy useita legendoja. Järvi on saanut nimensä kauan aikaa sitten, kun orjia rangaistiin järven rannalla sijaitsevassa kellarissa ja heidän verensä värjäsi veden punaiseksi. Toinen tarina kertoo pahasta Kasaritsan kartanonherrasta, jonka kuski oli yöllä kerran kotiin ajaessaan vierittänyt vankkurit ja siellä nukkuvan herran korkealta jyrkänteeltä alas järveen.
Murrumetsa-vaellusreitti alkaa Pühajärve kartanopuistota kulkee Murrumetsan läpi päättyen alkupisteeseen. 3,5 km pituisen reitin kulkemiseen kuluu noin 1-1,5 tuntia. Reitillä voi lukea infotauluilta tietoja metsiemme ja kulttuurimaastojemme kasvillisuudesta sekä eläimistöstä. Reitille jää ikivanha Pühajärve-sotatammi (ympärysmitta 6,98 m ja korkeus 22 m), Murrumetsan tammikossa on muistokivi vuonna 1841 tapahtuneen Pühajärve-sodan muistoksi (kuvanveistäjä Lembit Paluteder, avattiin 11.9.1997). Reitiltä löytyy myös lepo- ja nuotiopaikkoja.
Ajetaan Võru-Valga maanteiltä Sarusta Kuutsi - Tiitsa - Karisöödi - Ura - Naha (noin 14 km). Polun kokonaispituus on noin 4,8 km ja sen kulkeminen kävellen kestää kaksi-kolme tuntia. Polku alkaa Naha tilan suuren ympärysmitaltaan neljämetrisen tammen alta ja kulkee valtiorajan välittömässä läheisyydessä, joten mukana on oltava henkilöllisyystodistus. Mielenkiintoista tietää: Viron eteläkärjessä ei voi laittaa jalkaa maahaan, koska tarkka maantieteellinen Viron tasavallan eteläkärki sijaitsee mannermaalla merkitystä paikasta viiden askeleen päässä, suoraan keskellä Peetri jokea. "
10 km pitkässä ja 52 m syvässä Rõugen muinaislaaksossa on seitsemän järve: Kahrilanjärvi, Tõugjärvi, Ratasjärvi, Kaussjärvi, Rõugen Suurjärvi, Liinjärvi, Valgjärvi. Järviä yhdistää Tindiorusta alkava Rõugen eli Ajo-joki. Rõugen muinaislaakson sivulaaksot ovat Tindi-, Külm-, Mõhk-, Ööbikuorg, Tinopeetri, Hinni, Sikasoo ja Järveotsa laakso. Kuuluisin niistä on muinaista linnavuorta pohjoisesta rajoittava Ööbikuorg. Keväisin, tuomien kukinnan aikaan, laakso kaikuu satakielten laulusta – tästä nimi Ööbikuorg. Rõugessa kulkee useita vaellusreittejä, joista suosituin on Ööbikuorgin vaellusreitti, joka vie kävijän muinaislaakson läpi, järvien ja lähteiden ohi. Reitti sopii myös lapsiperheille ja on osittain kuljettavissa polkupyörällä. Kesällä järvissä voi uida ja meloa, talvella samoja reittejä käyttävät hiihtäjät ja kelkkailijat. Rõugen taajamassa sijaitsee myös Viron syvin järvi – Rõugen Suurjärvi (38 m) – sekä Viron Suurin Luontokello, jonka viisarit merkitsevät ajan kulumista luonnon rytmissä.Hyvä tietää: Ööbikuorgin reunalla sijaitsee vierailukeskus ja Pesapuun näkötorni, josta avautuu näkymä koko laaksoon.
Kavadin 2,2 km pitkä vaellusreitti kulkee Kavadin järven rantaa pitkin. Retkipolku alkaa ja päättyy uuden-Salouse-puistossa, jossa on lepopaikka, grilliritilät ja leirintäalue. Edestakaisin kulkeva polku kiemurtelee sekä rantaradalla että metsän alla. Kavadin järveä pidetään Viron niveltyneimpänä rantaviivana. Järven pinta-ala on 27,4 hehtaaria. Järvi on saavuttanut nykyisen kokonsa ja ilmeensä noin 140 vuotta sitten, kun paroni C. FR. von Maydell, joka osti uuden-Salouse-kartanon, paisutti kolme pientä suojärveä.