Nursin makasiiniaitta

Uppsala-talo on tyypillinen 1700-luvun porvaritalo: mansardikattoinen yksikerroksinen rakennus. Vuonna 1993 Uppsala ja Tartto tekivät vanhojen rakennusten restaurointia koskevan yhteistyösopimuksen, jonka perusteella talo entisöitiin. Nykyään Uppsala-talo on Tarton kaupungin omistuksessa.Mielenkiintoista tietää: rakennuksessa on asunut hovioikeuden sihteerin, satulasepän, räätälien ja muiden ammatinharjoittajien perheitä. 1800-luvun alkupuolella rakennuksen vuokra-asuntoja asuttivat myös opiskelijat.Uppsala-taloon voi tutustua vain ulkoa!Valtion kulttuurimuistomerkkien rekisteri

Vapaussodassa kaatuneiden 200 rõugelaisen muistoksi pystytettiin vuonna 1926 pastori Valter Viksin johdolla Rõugen kirkon lähelle taiteilija Voldermar Mellikin suunnittelema muistomerkki. Patsaan etupuolella on kiveen kaiverrettu teksti ”1918–1920. Kunnia kaatuneille! Kiitollinen Rõugen pitäjä”. Vuonna 1945 bolsevikit räjäyttivät muistopatsaan ja pronssisoturi sekä sen aluskivi kaivattiin patsaan lähelle maahan. Paikallinen taiteilija Aksel Ollman kaivoi pronssimiehen yöllä maasta ja hautasi talonsa pihaan. Kesällä 1988 se kaivettiin esiin. 30. lokakuuta 1988 pidettiin muistopatsaan uudelleenpaljastaminen. Muodon restauroi Ars Monumentaal.

Museo sijaitsee Betti Alverin syntymäkodissa rautatieasemarakennuksen vieressä Jõgevalla.Museossa on Betti Alverin elämää ja tuotantoa esittelevä näyttely. Museoon on tallennettu myös Alo Mattiisenin muistoja. Lisäksi siellä esitellään Jõgevan kaupungin historiaa ja kulttuuriperintöä.

Õrsavan järven rannalla oleva jugendtyylinen kenraali Nikolai Reekin kesäasunto on epäilemättä Põhjalaagerin arkkitehtoninen helmi, joka on kunnostettu mahdollisimman alkuperäisesti.Kesäkuusta 2020 talossa toimii Värskan vierailukeskus. Keskuksen näyttely antaa tietoja vuonna 1920 perustetusta Petserin Põhjalaagerista, Vapaussodan tapahtumista ja hoitomudan ja mineraaliveden käytöstä tällä loma-alueella.Vierailukeskuksessa on pieni kahvila ja matkailuneuvonta, kauden mukaan sieltä voi vuokrata pyöriä, veneitä ja polkuveneitä tai luistimia ja siellä on myös pysäköintialue matkailuautoille.

Paronien jälkien etsiminen kestää melkein neljä tuntia ja toimintaa riittää niin linnassa, linnan puistossa kuin muuallakin Alatskivissä.Päivä sisältää:* Alatskivin linnan tarinoihin tutustumisen oppaan kanssa.* Perinnekulttuurioppaan kierros linnan puistossa ja/tai linnan läheisessä metsässä. Tutkimme kartanoaikaisia rakennuksia ja kohteita.* Kartanoaikainen ateria linnan ravintolassa.Alatskivi sijaitsee Viron itärajalla. Linnan sakaraiset muurit ja terävät tornit vaikuttavat ensin epätodellisilta. Alatskivin linna on yksi Viron kauneimmista kartanorakennuksista.Ryhmän koko vähintään 4 henkeä.

The Kütimäe cemetery was founded in 1872 by the owners of Rutikvere Manor, the Pistohlkorses. As the German cemetery in Põltsamaa lacked enough space, the landlords had to establish a private cemetery. To build it, the farmers had to make an artificial mound in Kütimäe. According to legend, this hill was built for two years and the soil was transported by horses.In 1873, a cemetery wall, a three-part gate, and a neo-Gothic chapel were also built. The chapel is decorated with the arms of the Pistohlkorses.The exact number of people buried in the cemetery is unknown. The cemetery is still operating today and is maintained by the Põltsamaa Municipality.

Intsikurmun metsäpuiston tuntevat monet niin Virossa kuin kauempanakin eritoten laulujuhlaperinteen vuoksi. Tiedetään, että Viron ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin juuri Põlvassa vuosina 1855 ja 1857.Myös nykyään Intsikurmun laululava tunnetaan konsertti- ja juhlapaikkana. Laululavalle mahtuu noin 3500 laulajaa, nurmikolle tanssimaan ja juhlimaan kaikki kiinnostuneet.

Pienehkön Valga kapungin kehityksessä ratkaiseva vuosi oli 1886, jolloin vahvistettiin Pihkva-Riika-rautatien rakennussuunnitelma Valgasta Tarttoon kulkevalle reitilleVuonna 1998 Valgan rautatieaseman lähelle pystytetty höyryveturi-muistomerkki merkitsee Pihkva-Valga-Riika-junayhteyden 110-vuotispäivää. Ensimmäinen juna Tartosta Riikaan kulki vuonna 1888 ja matka kesti silloin 12 tuntia (tänään matka kestää alle 4 tuntia). Vuonna 1889 Valgasta tuli II luokan rautatieasema ja samana vuonna valmistui myös Walk-asemarakennus, joka valitettavasti tuhoutui sodassa, ja sen tilalle on rakennettu uusi, vuonna 1949 valmistunut asemarakennus. Valga oli tärkeä solmukohta Tarto-Valga-haararadalla myös työpajojen ja päädepotin ansiosta, joista tuli kaupungin suurimpia teollisuusyrityksiksiä. Hyvä tietää: *Veturi SU 251-98 on rakennettu vuonna 1949 Sormovo laivatehtaalla, sen paino on 87 tonnia ja kattilan tuotto 12 tonnia höyryä tunnissa; *Riika-Pihkova rautatien virallinen avaaminen tapahtui 22. heinäkuuta vuonna 1889 Pihkovassa.