Kütimäe cemetery

Kapealla, korkealla tornilla varustettu uusgoottilainen kirkko Vooremaan kauniissa maisemassa. Kirkolla on tyylikäs, historiallinen sisustus. Kirkon rakentamisaikana pidetään vuotta 1770, se rekonstruoitiin vuonna 1889. Kirkkokartanossa on pastorin ja tunnetun kielimiehen Otto Wilhelm Masingin muistokivi (1989).

Tarton ulkotorin ja Annelinnan yhdistävä Torisilta valmistui vuonna 2003 ja on tarkoitettu vain kävelijöille. Erillisellä alueella voi ajaa myös pyörällä tai pienellä mopolla. Sillan pituus on 251,5 metriä ja riippuvaa osaa kannattelee seitsemän paria vaijereita. Sillan korkeus Emajoen vedenpinnasta on 7,5 metriä. Sillan huipulla on 3,5 metrin korkuinen tuuliviiri - hansalaiva, joka kantaa nimeä Lennuk (lentokone). Tuuliviirin tekijä on seppä Ivar Feldmann. Sillan suunnittelivat OÜ Tartu Arhitektuuribüroo ja K-Most, rakensi K-Most. Torisilta sai vuonna 2003 Tarton kaupungin asukkailta vuoden teon nimen.

Paino- ja paperitaidekeskus TYPAn työpajassa voit valmistaa itsellesi kierrätyskartonkikansilla varustetun muistikirjan, jonka sidot ja viimeistelet itse. Saat meiltä kaikki sen tekemiseen tarvittavat materiaalit. Työpajassa saat lyhyen katsauksen sekä kohopainotekniikkaan että kirjojen sidonnan salaisuuksiin. Muistikirjan kannen voit suunnitella mieleiselläsi linoleikkausta tai metallista kliseetä hyödyntäen painetulla kuvalla, lähes 170-vuotiasta vanhaa painokonetta käyttäen. Painettujen kansien väliin sidomme käsin tyhjät sivut.Työpajan opein valmistat yksinkertaisen mutta näyttävän muistikirjan, jonka saat mukaasi kotiin.

Rõugen muinaiskylän arkeologisissa kaivauksissa alueelta löydettiin useita asuinrakennusten raunioita ja runsaasti käyttöesineiden jäännöksiä. Kylän myöhäisempiä osia on ollut luonnonmukaisen niemekkeen länsiosassa sijainnut linnoitus asuinrakennuksineen - tosin tänään nähtävillä siitä on vain päätyvallit ja niiden eteen kaivetut ojat. Rauta-ajan keskivaiheilla Kaakkois-Viron asukkaat saivat elantonsa pääosin kaskiviljelyksestä, karjankasvatus oli vielä kehittymätöntä. Rõugen löydösten joukossa on myös ollut näytteitä paikallisten käsityöläisten työkaluista, löydöksiin voi tutustua Võrumaan museossa.Kirkollisena kihlakuntana Rõugesta on ensimmäiset merkinnät vuodelta 1613. Nykymuotoiseksi taajama kehittyi 1800-luvulla.

Jumalamägi (God's Hill) is an ancient sacred place of the Setos. According to legend, this is where God welcomes souls onto his carriage to take them to heaven.In the past, the hill was a place of only local significance and it seemed like it was a thing of the past, but in 2007, the village elder and the locals once again started using it as a sacred place. A local sculptor R. Veeber built the Peko statue on the hill.People visit Peko* – fertility god of the Setos – before major undertakings for luck and success. They also make sacrifices there. Locals see the statue as a place of positive energy, which is why it is perfect for charging one's batteries.

Olutmuseo vie vierailijan katselemaan, kuuntelemaan ja maistamaan tarinaa oluesta. Museo kertoo oluenpanosta aina muinaisen Egyptin ajoista nykypäivään. Lisäksi vierailija pääsee perehtymään oluen ainesosiin, tutustumaan oluen valmistusprosessiin ja tarkastelemaan vanhoja panimolaitteita. Museon keskiössä on historiallinen mallastorni, jonka uumenissa esitellään A. Le Coqin tehtaan omaa, 200-vuotista kiehtovaa kehitystarinaa. Vierailun päätteeksi voit nauttia kylmää olutta tai limonadia museon baarissa ja piipahtaa lahjamyymälään. Museovierailun voi tehdä joko omatoimisesti tai oppaan kanssa.

Graniittisessa muistomerkissä on luku 100 000, jossa numeron 1 päällä sijaitsee pronssista tehty istuva lapsi. 100 000 tarttolaisen syntymistä merkitsevä muistomerkki sijoitettiin alussa entisen "Kaunas" -ravintolan ja Võidu-sillan väliselle viheralueelle. Johtuen ravintolan uusimisesta monumentti siirrettiin "Atlantis" ja kaarisillan välille Emajõgi-rannan viereen.

Hellenurmessa, Elvan ja Otepään välillä, on ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä toiminnassa Viron viimeinen historiallinen vesivoimalla toimiva mylly – Hellenurmen mylly. Vieraiden saapuessa katsomme yli suuren myllyrakennuksen ja näkymät vesijärven yli Hellenurmen kartanoon, sitten avaamme turbiinin ja mylly alkaa toimia veden voimalla. Myllyn neljän kerroksen läpi voi nähdä, koskettaa ja tuntea myllyn voiman, ja pian tuore jauho putoaa pussiin kuten ennenvanhaan. Leipomossa voit osallistua leiväntekoon myllynemännän ohjauksessa, perinteitä kunnioittaen ja kertomuksia leivästä ja esi-isien viisaudesta kuunnellen. Leipäastiaan vaivataan juuresta leipätaikina, ja jokainen vieras muotoilee taikinapallosta oman leipänsä, jonka myllynemäntä heittää vanhalla leipälapiolla suureen leivinuuniin. Pian leipomo täyttyy leivän tuoksulla ja jokainen vieras saa ottaa uunin suulta oman leipänsä, joka maistuu lämpimänä ja voin kanssa kuin unohtumaton jälkiruoka! Kuten kirjailija Juhan Liiv kirjoitti: "... lämmintä leipää – ajatelkaa!”