The sculpture of Russian Empress Catherine II (sculptor Jaak Soans) was installed on the renovated Catherine Alley in 2014.The city of Võru was established as the centre of the newly created county under the new Provincial Governance Law of 1784. Catherine II personally gave a number of orders for the founding of a new city and affirmed the coat of arms of the city. The avenue from the first house of Võru town, the main building of the manor belonging to von Mengdens (Võru upper secondary school) to Lake Tamula, is shown on very early maps of Võru city. Catherine Alley connects the city's central square with Kreutzwald Park and Tamula Lake's promenade.
Veistossuihkulähde Suutelevat opiskelijat (Suudlevad tudengid) kuuluu Tarton keskeisiin tunnuksiin. Jo vuonna 1948 samassa paikassa sijaitsi suosittu suihkulähde: sitä kiersivät hääkulkueet, ja siinä jopa kylvettiin helteisinä päivinä. Veistos Suutelevat opiskelijat valmistui vuonna 1998 (kuvanveistäjä Mati Karmin). Vuodesta 2006 lähtien suihkulähdettä ovat ympäröineet laatat, joihin on kaiverrettu Tarton ystävyyskaupunkien nimet: Bærum, Deventer, Ferrara, Fredriksberg, Hafnarfjörður, Hämeenlinna, Kaunas, Lüneburg, Pihkova, Riika, Salisbury, Tampere, Turku, Uppsala, Veszprém, Zutphen. Kukin laatta on sijoitettu asianomaisen kaupungin suuntaan ja siihen on merkitty myös kaupungin etäisyys Tartosta kilometreinä.
"Maanaised" on veistäjä Mare Mikofin vuonna 1974 valmistunut veistosryhmä, joka on vuodesta 2013 esillä Raatihuoneentorilla Tarton taidemuseon edessä. Se esittää kahta naista, joista vanhempi istuu tyytyväisen voipuneena ja toinen, nuorempi, seisoo hänen vieressään käsi empaattisesti vanhemman olan ympärillä. Sukupolvien ero tulee selvästi esiin maalaisnaisten vaatetuksessa - nuoremmalla on housut, kevyt liivi ja korokepohjakengät ja vanhemmalla mekko ja esiliina ja paljaat jalat. Veistosryhmän "Maanaised" paljastuksella juhlistettiin Tarton taidemuseon 25. toimintavuotta kaltevassa talossa.
Valgassa syntynyt painonnostaja Alfred Neulant (1895-1966) on ensimmäinen virolainen olympiavoittaja. Vuonna 1920 hän palasi Antwerpenin olympiakisoista kotiin kultamitalin voittaneena. Menestystä hänellä oli myös Pariisin olympiakisoissa, jossa hän voitti hopeamitalin. Hyvä tietää: *Pronssisen rintakuvan tekijä on kuvanveistäjä Mati Karmin: *Valgasta oli kotoisin myös ensimmäinen tiedossa oleva olympiakisoihin osallistunut virolainen Hermann Lerchenbaum, joka osallistui vuonna 1896 Ateenan olympiakisoihin USA:n sotalaivaston soutujoukkueessa.
K. Menning oli ammattiteatterin perustajia Virossa, ensimmäinen paikallinen ammattimainen teatterinjohtaja ja ohjaaja, joka toimi vuosina 1906-1914 Vanemuisen teatterinjohtajana. Patsaan tekijä on Mare Mikoff ja patsaan suurimpia erityispiirteitä on ainutlaatuinen mahdollisuus pyöritellä sitä ympäri jalustallaan.
Säden puistossa tulijoita tervehtii uljaasti hattua nostaen NIPPERNAATI, ikuinen vaeltaja ja haaveilija. Katso hänen nostetun vaellussaappaansa pohjaa ja näet houkuttelevia vaellusreittejä. Jos saat pienenkin osan siitä kiillotettua, sinua seuraa vaellusonni kaikilla teillä. Katso häntä silmiin ja unelmat heräävät sinunkin sielussasi. Mikäli katseesi jää lumoutuneena hänen silmiinsä, täyttyy toiveesi jostain kauniista ja ainutkertaisesta. Mennessäsi vilkuta hänelle ja seikkailut seuraavat sinua.A. Gailitin romaanin "Toomas Nippernaati" päähenkilön inspiroima voimakas pronssipatsas NIPPERNAATI odottaa tapaavansa sinut.
Setukaisten Lauluäidin patsas on omistettu kaikille nimekkäimmille Setomaan lauluäideille, etenkin Hilana Taarkan, Miko Oden ja Irö Matrinan muistolle. Setukaisten Lauluäidin patsas valmistui ja paljastettiin IV Setu Leelopäivillä vuonna 1986. Setukaisten Lauluäidin patsaan malli tehtiin Kunstnike Majassa, tekijä oli kuvanveistäjä Elmar Rebane. Patsaan pituus on 3 m, paino 9 tonnia ja materiaalina on graniitti. Obinitsan tekojärven ja Setukaisten Museopirtin avajaisjuhlissa vuonna 1995 julkistettiin muistokivet Setukaisten Lauluäidin patsaan vieressa myös muille paikallisille laulajille.
Tõrva lukion viereisessä puistossa sijaitsee vapaussodassa kaatuneille vuonna 1928 perustettu muistopatsas. Muistomerkin tekijä on Aleksander Eller. Toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 muistomerkin poistivat paikalliset punaiset hallitsijat ja se paljastettiin uudelleen voittopäivänä 23. kesäkuuta vuonna 1990. Hyvä tietää: Koulupojat kastoivat muistomerkin ystävällisesti Juku:ksi.