Nippernaati patsas Valgassa

Tarton vanhassakaupungissa vuonna 1999 luotu veistosryhmä kuvaa hauskaa spekulaatiota kirjallisuushistoriasta. Penkin päällä istuu kaksi aikalaista ja nimikaimaa, tai kaksi Wildea: irlantilainen kirjailija Oscar Wilde (1854–1900) ja virolainen kirjailija Eduard Vilde (1865–1933). Kuvanveistäjä Tiiu Kirsipuu, joka mallinsi kirjailijoiden hahmot valokuvien perusteella, on todennut, että luodessaan kaksoishahmoa hänellä oli mielessään vuosi 1890, jolloin kaksi Wildea olisi voinut todella tavata ja vaihtaa muutaman nokkelan sanan. Veistos symboloi ystävyyttä ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Kahden kirjailijan veistos sijaitsee Tarton arkkitehtonisen monumentin, entisen Mattiesenin kirjapainon edessä, jossa nykyään toimii viini- ja taideravintola Vilde ja Vine. Veistos on sekä paikallisten että vierailijoiden rakastama maamerkki. Kirjailijoiden vieressä olevalla penkillä istuen voit ottaa upeita valokuvia Tarton-vierailustasi. Vuonna 2004 veistoksen kopio lahjoitettiin myös Irlannin Galwayn kaupungille, josta kirjallisuuden klassikon Oscar Wilden isän suku on kotoisin.

Graniittisessa muistomerkissä on luku 100 000, jossa numeron 1 päällä sijaitsee pronssista tehty istuva lapsi. 100 000 tarttolaisen syntymistä merkitsevä muistomerkki sijoitettiin alussa entisen "Kaunas" -ravintolan ja Võidu-sillan väliselle viheralueelle. Johtuen ravintolan uusimisesta monumentti siirrettiin "Atlantis" ja kaarisillan välille Emajõgi-rannan viereen.

Etelä-Viron vapaustaisteilijoille omistettu muistopatsas on korkealla jalustalla seisova tuntemattoman sotilaan veistos. Sotilaan vyöllä on miekka ja kädessä liehuu lippu, toinen käsi on ojennettu korkealle. Alkuperäinen patsas paljastettiin luutnantti Julius Kuperjanovin syntymän 31-vuotispäivänä 11.10.1925 ja neuvostovalta tuhosi sen yöllä 21.9.1940. Nykyinen Vapaussodan muistopatsas paljastettiin 16.8.2013 samassa paikassa Kuperjanovinkadun varrella. Patsaan suunnitteli ja luonnoksen valmisti vuonna 1925 Amandus Adamson, joka osallistui myös pronssivaluun Italiassa. Pronssiveistoksen kopion valmisti kuvanveistäjä Jaak Soans. Patsaan uudelleen pystyttämisen hankkeen aloitti majuri Meelis Kivi.

Pühajärven rantapuistossa kävellessä ja järvivedessä uidessa voit tuntea pyhyyttä. Tiibetin kansallinen ja uskonnollinen johtaja Hänen pyhyytensä XIV Dalai Lama Tenzin Gyatso vieraili Virossa ja Otepäällä 3. lokakuuta 1991 ja siunasi samana päivänä sekä Pühajärven, Otepään että Viron. Hänen vierailunsa muistoksi pystytettiin järven rannalle puinen muistomerkki . Muistomerkki sijaitsee Pühajärven rannalla laulukentän vieressä, ja sen ohi menee myös Pyhäjärven ympäri kulkeva vaellusreitti.

The sculpture of Russian Empress Catherine II (sculptor Jaak Soans) was installed on the renovated Catherine Alley in 2014.The city of Võru was established as the centre of the newly created county under the new Provincial Governance Law of 1784. Catherine II personally gave a number of orders for the founding of a new city and affirmed the coat of arms of the city. The avenue from the first house of Võru town, the main building of the manor belonging to von Mengdens (Võru upper secondary school) to Lake Tamula, is shown on very early maps of Võru city. Catherine Alley connects the city's central square with Kreutzwald Park and Tamula Lake's promenade.

Otepäällä on hyvää energiaa! Myönteisten energiakenttien olemassaolon merkitsemiseen valmistettu patsas paljastettiin Mäe-kadulla 1. lokakuuta 1992 . Alueella on penkki, jonka sijainti, kuten myös patsaan sijaintipaikka, on valittu "tunneherkkien" toimesta. Energiapatsas on symboli ja huomautus nopeasti muuttuvassa maailmassa siitä, että ihminen on osa luontoa, jossa kaiken perustana ovat luonnonsäännöt ja jossa on tasapaino sekä keskinäinen riippuvuus.

Tunteellisesti ja vahvasti suunniteltu, historiaan takaisin vievä muistomerkki (2016) muistuttaa Võrusta ja Võrumaalta vuosina 1941-1952 kyyditettyjen ihmisten kovasta kohtalosta. Veistäjä Jaak Soans.

K. Menning oli ammattiteatterin perustajia Virossa, ensimmäinen paikallinen ammattimainen teatterinjohtaja ja ohjaaja, joka toimi vuosina 1906-1914 Vanemuisen teatterinjohtajana. Patsaan tekijä on Mare Mikoff ja patsaan suurimpia erityispiirteitä on ainutlaatuinen mahdollisuus pyöritellä sitä ympäri jalustallaan.