Kyyditettyjen muistomerkki Võrun rautatieasemalla

Etelä-Viron vapaustaisteilijoille omistettu muistopatsas on korkealla jalustalla seisova tuntemattoman sotilaan veistos. Sotilaan vyöllä on miekka ja kädessä liehuu lippu, toinen käsi on ojennettu korkealle. Alkuperäinen patsas paljastettiin luutnantti Julius Kuperjanovin syntymän 31-vuotispäivänä 11.10.1925 ja neuvostovalta tuhosi sen yöllä 21.9.1940. Nykyinen Vapaussodan muistopatsas paljastettiin 16.8.2013 samassa paikassa Kuperjanovinkadun varrella. Patsaan suunnitteli ja luonnoksen valmisti vuonna 1925 Amandus Adamson, joka osallistui myös pronssivaluun Italiassa. Pronssiveistoksen kopion valmisti kuvanveistäjä Jaak Soans. Patsaan uudelleen pystyttämisen hankkeen aloitti majuri Meelis Kivi.

Säden puistossa tulijoita tervehtii uljaasti hattua nostaen NIPPERNAATI, ikuinen vaeltaja ja haaveilija. Katso hänen nostetun vaellussaappaansa pohjaa ja näet houkuttelevia vaellusreittejä. Jos saat pienenkin osan siitä kiillotettua, sinua seuraa vaellusonni kaikilla teillä. Katso häntä silmiin ja unelmat heräävät sinunkin sielussasi. Mikäli katseesi jää lumoutuneena hänen silmiinsä, täyttyy toiveesi jostain kauniista ja ainutkertaisesta. Mennessäsi vilkuta hänelle ja seikkailut seuraavat sinua.A. Gailitin romaanin "Toomas Nippernaati" päähenkilön inspiroima voimakas pronssipatsas NIPPERNAATI odottaa tapaavansa sinut.

K. Menning oli ammattiteatterin perustajia Virossa, ensimmäinen paikallinen ammattimainen teatterinjohtaja ja ohjaaja, joka toimi vuosina 1906-1914 Vanemuisen teatterinjohtajana. Patsaan tekijä on Mare Mikoff ja patsaan suurimpia erityispiirteitä on ainutlaatuinen mahdollisuus pyöritellä sitä ympäri jalustallaan.

Kaarnakivi Rõugen puistossa on kirjailija Juhan Jaikin sadanneksi syntymäpäiväksi pystytetty muistomerkki, jonka veisti Tiiu Kirsipuu. Võrumaalta Sännasta kotoisin oleva fantasiatarinoiden kirjoittaja, kirjailija Juhan Jaik (1899–1948) osasi kirjoittaa lumoavia tarinoita ja runoja sekä aikuisille että lapsille. Viron lastenkirjallisuuden varastoon kuuluva tonttu- ja eläintarinoiden kokoelma ”Kaarnakivi” tarjoaa meille jännitystä yhä nykyäänkin. Kaarnakivi, kuten monet jo tietävät, on yksi sellainen pieni kivi, joka antaa ihmiselle kaiken, kun ihminen löytää sen ja osaa hoitaa sitä viisaasti.

Otepäällä on hyvää energiaa! Myönteisten energiakenttien olemassaolon merkitsemiseen valmistettu patsas paljastettiin Mäe-kadulla 1. lokakuuta 1992 . Alueella on penkki, jonka sijainti, kuten myös patsaan sijaintipaikka, on valittu "tunneherkkien" toimesta. Energiapatsas on symboli ja huomautus nopeasti muuttuvassa maailmassa siitä, että ihminen on osa luontoa, jossa kaiken perustana ovat luonnonsäännöt ja jossa on tasapaino sekä keskinäinen riippuvuus.

"Maanaised" on veistäjä Mare Mikofin vuonna 1974 valmistunut veistosryhmä, joka on vuodesta 2013 esillä Raatihuoneentorilla Tarton taidemuseon edessä. Se esittää kahta naista, joista vanhempi istuu tyytyväisen voipuneena ja toinen, nuorempi, seisoo hänen vieressään käsi empaattisesti vanhemman olan ympärillä. Sukupolvien ero tulee selvästi esiin maalaisnaisten vaatetuksessa - nuoremmalla on housut, kevyt liivi ja korokepohjakengät ja vanhemmalla mekko ja esiliina ja paljaat jalat. Veistosryhmän "Maanaised" paljastuksella juhlistettiin Tarton taidemuseon 25. toimintavuotta kaltevassa talossa.

Veistossuihkulähde Suutelevat opiskelijat (Suudlevad tudengid) kuuluu Tarton keskeisiin tunnuksiin. Jo vuonna 1948 samassa paikassa sijaitsi suosittu suihkulähde: sitä kiersivät hääkulkueet, ja siinä jopa kylvettiin helteisinä päivinä. Veistos Suutelevat opiskelijat valmistui vuonna 1998 (kuvanveistäjä Mati Karmin). Vuodesta 2006 lähtien suihkulähdettä ovat ympäröineet laatat, joihin on kaiverrettu Tarton ystävyyskaupunkien nimet: Bærum, Deventer, Ferrara, Fredriksberg, Hafnarfjörður, Hämeenlinna, Kaunas, Lüneburg, Pihkova, Riika, Salisbury, Tampere, Turku, Uppsala, Veszprém, Zutphen. Kukin laatta on sijoitettu asianomaisen kaupungin suuntaan ja siihen on merkitty myös kaupungin etäisyys Tartosta kilometreinä.

Valgassa syntynyt painonnostaja Alfred Neulant (1895-1966) on ensimmäinen virolainen olympiavoittaja. Vuonna 1920 hän palasi Antwerpenin olympiakisoista kotiin kultamitalin voittaneena. Menestystä hänellä oli myös Pariisin olympiakisoissa, jossa hän voitti hopeamitalin. Hyvä tietää: *Pronssisen rintakuvan tekijä on kuvanveistäjä Mati Karmin: *Valgasta oli kotoisin myös ensimmäinen tiedossa oleva olympiakisoihin osallistunut virolainen Hermann Lerchenbaum, joka osallistui vuonna 1896 Ateenan olympiakisoihin USA:n sotalaivaston soutujoukkueessa.