Kyyditettyjen muistomerkki Võrun rautatieasemalla

Veistossuihkulähde Suutelevat opiskelijat (Suudlevad tudengid) kuuluu Tarton keskeisiin tunnuksiin. Jo vuonna 1948 samassa paikassa sijaitsi suosittu suihkulähde: sitä kiersivät hääkulkueet, ja siinä jopa kylvettiin helteisinä päivinä. Veistos Suutelevat opiskelijat valmistui vuonna 1998 (kuvanveistäjä Mati Karmin). Vuodesta 2006 lähtien suihkulähdettä ovat ympäröineet laatat, joihin on kaiverrettu Tarton ystävyyskaupunkien nimet: Bærum, Deventer, Ferrara, Fredriksberg, Hafnarfjörður, Hämeenlinna, Kaunas, Lüneburg, Pihkova, Riika, Salisbury, Tampere, Turku, Uppsala, Veszprém, Zutphen. Kukin laatta on sijoitettu asianomaisen kaupungin suuntaan ja siihen on merkitty myös kaupungin etäisyys Tartosta kilometreinä.

"Maanaised" on veistäjä Mare Mikofin vuonna 1974 valmistunut veistosryhmä, joka on vuodesta 2013 esillä Raatihuoneentorilla Tarton taidemuseon edessä. Se esittää kahta naista, joista vanhempi istuu tyytyväisen voipuneena ja toinen, nuorempi, seisoo hänen vieressään käsi empaattisesti vanhemman olan ympärillä. Sukupolvien ero tulee selvästi esiin maalaisnaisten vaatetuksessa - nuoremmalla on housut, kevyt liivi ja korokepohjakengät ja vanhemmalla mekko ja esiliina ja paljaat jalat. Veistosryhmän "Maanaised" paljastuksella juhlistettiin Tarton taidemuseon 25. toimintavuotta kaltevassa talossa.

Tõrva lukion viereisessä puistossa sijaitsee vapaussodassa kaatuneille vuonna 1928 perustettu muistopatsas. Muistomerkin tekijä on Aleksander Eller. Toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 muistomerkin poistivat paikalliset punaiset hallitsijat ja se paljastettiin uudelleen voittopäivänä 23. kesäkuuta vuonna 1990. Hyvä tietää: Koulupojat kastoivat muistomerkin ystävällisesti Juku:ksi.

The sculpture of Russian Empress Catherine II (sculptor Jaak Soans) was installed on the renovated Catherine Alley in 2014.The city of Võru was established as the centre of the newly created county under the new Provincial Governance Law of 1784. Catherine II personally gave a number of orders for the founding of a new city and affirmed the coat of arms of the city. The avenue from the first house of Võru town, the main building of the manor belonging to von Mengdens (Võru upper secondary school) to Lake Tamula, is shown on very early maps of Võru city. Catherine Alley connects the city's central square with Kreutzwald Park and Tamula Lake's promenade.

Graniittisessa muistomerkissä on luku 100 000, jossa numeron 1 päällä sijaitsee pronssista tehty istuva lapsi. 100 000 tarttolaisen syntymistä merkitsevä muistomerkki sijoitettiin alussa entisen "Kaunas" -ravintolan ja Võidu-sillan väliselle viheralueelle. Johtuen ravintolan uusimisesta monumentti siirrettiin "Atlantis" ja kaarisillan välille Emajõgi-rannan viereen.

Valgassa syntynyt painonnostaja Alfred Neulant (1895-1966) on ensimmäinen virolainen olympiavoittaja. Vuonna 1920 hän palasi Antwerpenin olympiakisoista kotiin kultamitalin voittaneena. Menestystä hänellä oli myös Pariisin olympiakisoissa, jossa hän voitti hopeamitalin. Hyvä tietää: *Pronssisen rintakuvan tekijä on kuvanveistäjä Mati Karmin: *Valgasta oli kotoisin myös ensimmäinen tiedossa oleva olympiakisoihin osallistunut virolainen Hermann Lerchenbaum, joka osallistui vuonna 1896 Ateenan olympiakisoihin USA:n sotalaivaston soutujoukkueessa.

Oskar Lutsin muistomerkki pystytettiin vuonna 1987, muistomerkin tekijöitä ovat A. Rimm ja A. Murdmaa. Oskar Luts (1887–1953) oli virolainen kansankirjailija. Hänen tunnetuin ja rakastetuin teoksensa on koulumuistoihin perustuva lyyrinen ja humoristinen tarina "Arno ja kumppanit" ("Kevade"). Hän on kirjoittanut myös näytelmiä, lastenkirjoja, muistoja ja pakinoita. Tartossa, Riia-kadun talossa numero 38, jossa kirjailija asui viimeiset 17 elinvuottansa, sijaitsee hänen talomuseonsa. Oskar Luts on haudattu Tarton Paulusen hautausmaalle.

Etelä-Viron vapaustaisteilijoille omistettu muistopatsas on korkealla jalustalla seisova tuntemattoman sotilaan veistos. Sotilaan vyöllä on miekka ja kädessä liehuu lippu, toinen käsi on ojennettu korkealle. Alkuperäinen patsas paljastettiin luutnantti Julius Kuperjanovin syntymän 31-vuotispäivänä 11.10.1925 ja neuvostovalta tuhosi sen yöllä 21.9.1940. Nykyinen Vapaussodan muistopatsas paljastettiin 16.8.2013 samassa paikassa Kuperjanovinkadun varrella. Patsaan suunnitteli ja luonnoksen valmisti vuonna 1925 Amandus Adamson, joka osallistui myös pronssivaluun Italiassa. Pronssiveistoksen kopion valmisti kuvanveistäjä Jaak Soans. Patsaan uudelleen pystyttämisen hankkeen aloitti majuri Meelis Kivi.