Vanemuise-teatterin rinteessä on kautta aikojen yhden tunnustetuimman virolaisen sinfonistin Eduard Tubina muotokuva (tekijät A. Vahtrapuu, V. Valk; ääni-installaatiot Louis Dandrel). Tule katsomaan, miten tunnettu virolainen säveltäjä ja kapellimestari johtaa kuviteltua orkesteria ja kuuntelemaan ääni-istallaatioita Ed. Tubinan tuotantoa.
Piusa Savikoda on avoin keramiikkastudio, jossa vierailijoiden silmien edessä valmistetaan sekä perinteisiä että ainutlaatuisia taide- ja käsityöesineitä. Esillä on Signe ja Meelis Krigulin keramiikkaa. Jos miellyt johonkin esineeseen, voit ostaa sen mukaan. Lisäksi on mahdollista tilata keramiikkaa toiveesi ja tarpeesi mukaan. Etukäteen rekisteröityessäsi on paikan päällä mahdollisuus järjestää keramiikkakursseja ja -työpajoja. Piusa Savikoda sijaitsee entisen rautatieaseman rakennuksessa Piusan luolien ja hiekanottopaikan lähellä.
Nahkastudion työpajassa askarrellaan nahkasuunnittelija Tiina Andronin johdolla ainutlaatuinen avaimenperä. Käytetään erikuviollisia metallileimoja, nahkaa, niittejä ja avainrenkaita. Työpaja sopii kaikille kiinnostuneille (kouluikäisistä alkaen). Itse tehdyn avaimenperän lisäksi voi työpajan aikana tutustua Antoniuksen pihaan, nähdä erilaisten töiden valmistusta ja kuunnella suunnittelijoita kertomassa töistään. Lisää Nahkastudion työpajoja ryhmille löydät tästä.
Johan Skytte oli ruotsalainen valtion virkamies ja Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin opettaja ja neuvonantaja. Skytte oli Tarton yliopiston perustamisidean alkuunpanija, sen etuoikeuksien luoja ja ensimmäinen kansleri. Johan Skytten muistomerkki avattiin Tarton yliopiston 375-vuotisjuhlan kunniaksi ja se sijaitsee korkeimman oikeuden rakennuksen edessä. Sinetin muotoisen monumentin suunnittelija on Tiiu Kirsipuu ja arkkitehti Ain Rööpson.
Tarton observatorion vierailukeskus Tõraveressä on yksi Etelä-Virossa vierailun arvoisista paikoista. Se on merkitty luontoon National Geographicin keltaisella ikkunalla ja suosittelemme sitä kaikile avaruusteknologiasta kiinnostuneille.Observatoriossa on:* piha-alue ja Stellaarium-rakennus avaruusaiheisine näyttelyineen* keltaisen ikkunan läpi ihailtava Tõraveren mäkimaisema * Pohjoismaiden suurin, halkaisijaltaan 1,5 m peilikaukoputki. * näyttelyitä ja aktiviteetteja koululaisryhmille, vuokrattavia kokoustiloja yrityksilleTule käymään, luonamme näet tähtiä! Syys-, talvi- ja kevätkaudella vierailuja järjestetään vain ennakkovarauksen pohjalta. Opastukset arkipäivisin, vähintään 10 hengen ryhmille.
Tarton Pietarin kirkko on yksi Etelä-Viron kauneimmista uusgoottilaisista luterilaisista pyhäköistä, joka perustettiin 1800-luvun lopulla kasvavan vironkielisen yhteisön henkiseksi kodiksi. Arkkitehti Viktor Schröterin luoma kirkko erottuu 56,5 metrin korkealla tornillaan ja vaikuttavalla tiilijulkisivullaan, joka muokkasi koko Ülejõe-kaupunginosan ilmettä. Kirkon sali on valoisa ja avara, huomionarvoisella kolmikerroksisella sisustuksella. Puiset parvekkeet ja uusgoottilaiset kaaret antavat tilalle lämpöä ja arvokasta rytmiä, luoden vaikutelman todellisesta kaupunkikatedraalista. Vierailijat voivat ihailla Johann Kölerin alttarimaalausta "Kutsuva Kristus" (1897) ja kuunnella 1800-luvun lopulta peräisin olevaa 22 rekisterin urkuja, jotka tekevät Peetrin kirkosta yhden Tarton arvostetuimmista konserttipaikoista erinomaisella akustiikalla. Kirkko perustettiin Viron ensimmäisen laulujuhlan läheisyyteen ja on ollut tärkeä osa virolaisten kulttuuri- ja seurakuntahistoriaa siitä lähtien, kun sen peruskivi asetettiin vuonna 1882.
Viron kansallinen pianomuseo sijaitsee erikoisrakennuksessa - historiallisessa Holdren kartanorakennuksessa.Jugendtyylinen päärakennus Heimat-tyylisillä piirteillä rakennettiin noin 1910 Woldemar von Ditmarin aikana. Sitä ennen kartanon keskus ei ollut rakennettu edustavaan tapaan. Rakennuksen arkkitehti oli Otto Wildau, joka on myös lähellä sijaitsevien Taageperan ja Karksin kartanorakennusten suunnittelija. Viron kansallisen pianomuseon tavoitteena on kerätä mahdollisimman täydellinen kokoelma virolaisia pianoja.Etukäteisvarauksesta tarjoamme musiikillisen opastuksen pianomuseon johtajan, säveltäjän, laulajan ja musiikinopettajan Alo Põldmäen kanssa.
Karl August Hermann (23.9.1851 Võhman kylä, Põltsamaan kihlakunta - 11.1.1909 Tartto) oli virolainen säveltäjä, kielitieteilijä ja ensyklopedisti. Tärkeä kansallisen liikkumisen henkilö. Hän julkaisi ensimmäisen vironkielisen ensyklopedian, kuului monien yleislaulujuhlien johtajistoon ja loi monta sataa musiikkiteosta, tunnetuimmat niistä esim. "Kungla rahvas", "Oh laula ja hõiska". Hän osti Perno Postimees -lehden, toi julkaisun Tarttoon ja muutti sen viikkolehdestä ensimmäiseksi vironkieliseksi päivälehdeksi.Karl August Hermannin monumentti Vana-Põltsamaan kartanon puistossa avattiin 10. kesäkuuta 1935. Veistoksen taiteilija on Alfred Zolk-Leius.