Juri Lotman -muistomerkki

Jakob Hurt (1839–1907) oli ensimmäinen virolainen pappi, joka toimi Otepäällä vuosina 1872–1880. Hän oli Viron kansallisen liikkumisen merkkihenkilö, kansanrunoilija ja kielitieteilijä. Otepäällä toimiessaan J. Hurt toimi sekä Eesti Kirjameeste Seltsin että Eesti Aleksandrikoolin perustuskomitean puheenjohtajana. Hän edisti Otepään kihlakunnan kouluelämää ja uudisti koulurakennuksia. J. Hurt asui suurimman osan Otepäällä olemista vuosistaan Otepään kirkkokartanon rakennuksessa, minkä vuoksi rakennuksen edessä olevalle viheraukiolle pystytettiin 25.11.1989 Jakob Hurtin graniittinen rintakuva. Veistoksen on tehnyt Villu Jaanisoo.

Hugo Treffner (1845-1912) oli virolainen kulttuurihenkilö ja Hugo Treffnerin lukion perustaja. Hänen nimeään kantaa Tartossa edelleen toimiva lukio (neuvostoaikaan Tarton 1. lukio), jonka seinässä Rüütli-kadulla on myös ensimmäisen rehtorin Treffnerin veistos. Treffnerin koulua pidetään yhtenä Viron eliittikouluista.Hugo Treffnerin kunniaksi pystytetty monumentti sijaitsee Emajoen rannan viereisessä Ülejõen puiston länsiosassa, entisen Hugo Treffnerin yksityiskoulun sijaintipaikalla. Monumentin tekijöitä ovat kuvanveistäjä Mati Karmin ja arkkitehti Tiit Trummal. Patsas paljastettiin 25.5.1997.Hugo Treffnerin hauta on Tartossa, Uus-Jaanin hautausmaalla.

Muistomerkki sijaitsee Võrun keskusaukiolla ja on omistettu niille võrulaisille, jotka hukkuivat 28. syyskuuta 1994 myrskyisenä yönä matkustajalautta ”Estonian” katastrofissa. Muistomerkki on pystytetty vuonna 1996 (kuvanveistäjä M. Karmin).

Luunjassa juhlittiin 1. toukokuuta 1990 valtiotilan 70-vuotispäivää. Koska hevosten kasvatus ja ratsastusurheilu kuuluvat perinteisesti Luunjan kunnan elämään ja kartanon sydämessä pidetään hevosia nykyäänkin, pystytettiin Luunjaan juhlapäivän kunniaksi monumentti maanviljelijän historiallisesti parhaalle avustajalle - hevoselle. Pronssisen hevosveistoksen tekijä on Endel Taniloo. Yöllä 20. kesäkuuta 2017 tuntemattomat taitelijat maalasivat veistoksen violetiksi. Kansantarinan mukaan hevonen muuttui vihasta violetiksi, koska kuntaliitosten vuoksi Luunjan kuntaa uhkasi pakkoliitos Tarton kanssa. Kunnan onnistui säilyttää itsenäisyytensä.

Vanemuise-teatterin rinteessä on kautta aikojen yhden tunnustetuimman virolaisen sinfonistin Eduard Tubina muotokuva (tekijät A. Vahtrapuu, V. Valk; ääni-installaatiot Louis Dandrel). Tule katsomaan, miten tunnettu virolainen säveltäjä ja kapellimestari johtaa kuviteltua orkesteria ja kuuntelemaan ääni-istallaatioita Ed. Tubinan tuotantoa.

Muistopatsaan professori K. Morgensternille on perustanut yliopisto. Johann Karl Simon Morgenstern (1170-1852) oli saksalainen opettajaa, joka vuosina 1802-1936 oli Tarton yliopiston klassisen filologian, estetiikan, kirjallisuus- ja taidehistorian professori. Hän oli Tarton yliopiston kirjaston perustajia ja ensimmäinen rehtori (1802-1839). Hän perusti myös vuonna 1803 Tarton yliopiston taidemuseon.

Hautausmaalle on haudattu Viron vapaussodassa kaatuneita taistelijoita. Vapaussota alkoi marraskuussa 1918 Neuvosto-Venäjän hyökätessä Viron tasavaltaan ja päättyi 2. helmikuuta 1920 Tarton rauhansopimuksen solmimiseen. Neuvostoliiton miehityksen aikana muistomerkki tuhottiin. Vuonna 1987 Vapaa Riippumaton Nuorten Kolonna Nro 1 aloitti vapaussodassa kaatuneiden hautojen kunnostuksen ja 23. kesäkuuta 1988 paljastettiin muistomerkki. Vuoden 2002 alussa Võrun kaupunginhallitus aloitti hautapaikkojen korjauksen. Nuortenkolonnan pystyttämä pylväs purettiin. Uuteen pylvääseen käytettiin nuortenkolonnan valmistamaa pylväslevyä ja ristiä.

Villem Reimanin (1861-1917) uusi muistomerkki paljastettiin vuonna 2004 , tekijä on Mati Varik. Villem Reiman oli Viron kansallisen liikkeen isä, joka pappina, kulttuuri- ja yhteiskunnantoimihenkilöna taisteli Viron kansan itsenäisyyden puolesta.