Arkkitehtuurista kiinnostuneiden ja boheemien tapaamispaikka Karlova

Rukkilill (myös Murtud Rukkilill) on muistomerkki kommunismin uhreille, joka paljastettiin vuonna 1990. Tekijä on P. Saar.Graniittilohkareiden päällä on murrettu ruiskaunokki (Viron kansalliskukka). Kentän harmaassa kivilattiassa on mustia viivoja eli rautatiekiskoja, jotka symboloivat kyydittämistä Siperiaan. Ruiskaunokin terälehdistä tippuu vesipisaroita, kyyneliä.Muistomerkki pystytettiin Riia- ja Pepleri-katujen nurkalle vapaussodassa taistelleiden Memento-yhdistyksen avulla. Sen jälkeen se avattiin uudelleen osoitteessa Pepleri 27. Muistomerkki sijaitsee harmaan talon vieressä. Neuvostoaikaan siellä sijaitsi KGB:n tutkintavankila, josta alkoi monien virolaisten tie Siperiaan.

Vuonna 1865 rakennettu kaupungin raatihuone on yksikerroksinen ja siinä on korkea puoliaumakatto, kattoikkunat ja torni. Se on oleellinen esimerkki historiallisesta puuarkkitehtuurista Virossa. Raatihuoneen aulassa on muistotaulu Johannes Märtsonille, joka johti kaupunkia vuosina 1902-1917.

Tarton 1300-luvun goottilaistyylinen Johanneksenkirkko on yksi Viron vanhimmista kirkoista, ja se erottuu ainutlaatuisista terrakottaveistoksista, joita pidetään harvinaisina koko Euroopassa. Kirkossa oli alun perin yli 1000 käsintehtyä terrakottaveistosta, joista noin 200 on säilynyt. Jokainen veistos on ainutlaatuinen, minkä vuoksi on arveltu, että ne saattavat kuvata Tarton silloisia asukkaita tai muita tärkeitä henkilöitä. Johanneksen kirkon tornista avautuu upea näkymä koko Tarton historialliseen vanhaankaupunkiin. Tornissa on 2 pronssikelloa, Pietari ja Paavali. Joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina kirkossa on englanninkielinen jumalanpalvelus!

Tulkaa opaskierrokselle Viron kansallisarkistoon!Kierroksen aikana esittelemme maan moderneimmassa arkistorakennuksessa kokoelmien säilytys- ja konservointitiloja, tutkimussaleja ja kirjastoja - sekä tietysti niin vuosisatoja vanhoja kuin hieman uudempiakin mutta omilla tavoillaan ainutlaatuisia arkistokappaleita asiakirjoista.Halutessanne voitte ennakkoon tilata tiettyyn teemaan liittyviä dokumentteja tarkasteltavaksi kierroksen aikana.Vierailun sujuvuuden nimissä suosittelemme ryhmän kooksi enintään 20 henkeä.Ryhmille ilmaisen kierroksen kesto on noin 1,5 tuntia.

Kaupungin sydämessä sijaitseva Jaani-kirkko valmistui vuonna 1816 arkkitehti Chr. Haberlandin projektin mukaan ja on ainoa kirkko Virossa, jossa on ovaalinen pohjapiirros. Kirkon 1867 valmistuneet urut ovat säilyneet alkuperäisinä ja se on Viron ainoa säilynynyt Friedrich Ladegastin rakentama soitin. Tilaavassa ja valoisessa kirkonsalissa on myös erittäin hyvä akustiikka.Hyvä tietää: *Kirkon urut kuuluvat Euroopan 200 parhaimpien urkujen joukkoon; *keskipäivällä ja keskiyöllä kuuluu kirkon kellotornista musiikkia.

Peipsin rannalla sijaitsevaan Kasepään kylään kannattaa tulla katsomaan vanhauskoisten rukoushuonetta, joka on toiminut jatkuvasti jo 1700-luvulta. Nykyinen rukoushuone on rakennettu 1900-luvun alussa, sen suunnitteli maakunnan arkkitehti Wilhelm Schilling vuonna 1902. Frolovin koulukunnan mestarit uudistivat rukoushuoneen ikonostaasia ennen toista maailmansotaa. Rukoushuoneessa on ikoneja jopa 1600-luvulta. Rukoushuoneessa järjestetään venäjänkielisiä jumalanpalvelukisa sunnuntaisin kello 10.

Varnjan elävän historian museo on perusnäyttely, joka esittelee vanhauskoisten elintapoja 1800-luvulta 1900-luvun alkuun. Museossa tutkaillaan kolmen Peipsin rantakylän elämää. Rakkaudella luotu museo antaa vierailijalle mahdollisuuden tuntea vuosisatoja vanhaa henkeä. Museo tarjoaa halukkaille ennakkotilauksesta samovaariteetä ja venäläisessä uunissa paistettuja piirakoita. Tarkka hinta selviää ottamalla yhteyttä palveluntarjoajaa. Halutessasi voit tilata oppaan (20 euroa). Koska museo on pieni, mahtuu opastetulle kierrokselle kerrallaan enintään 25 henkeä.

Keskiaikainen Rõngun Mikaelin kirkko on omistettu arkkienkeli Mikaelille. Kirkko tunnetaan myös Rõngu vanhimpana rakennuksena. Kirkko vahingoittui paljon useiden sotien aikana ja alkuperäinen arkkitehtuuri on kunnostustöissä aikojen saatossa osittain muuttunut. Kirkon nykyinen muoto on peräisin viimeisestä uudelleen rakentamisesta vuodelta 1901.Huomiota herättävät kirkon alttarimaalaus (1901, Dresdenin mestarin teos), urut (V. Müllverstedt 1874) ja lasimaalaukset (1900, Riian mestarien teos).Hyvä tietää:Kirkko osallistuu "Tiekirkko" ja "Kirkkojen yö" -ohjelmiin.Vierailla voi sunnuntaisin jumalanpalvelun aikaan tai ennakkosopimuksella.