Treski Village Chapel

Peipsimaamuseo esittelee vanhauskoisten elämää, keittiötä ja kirkkokulttuuria sekä läheisestä Tihedan kylästä kotoisin olevan maailmankuulun ikonimaalari Pimen Sofronovin elämää ja työtä. Samovaarit, "podrušnikit", ikonit, "lestovkat" ovat näkemisen arvoisia. Voit ostaa Peipsi-järven kulttuuriin ja luontoon liittyviä matkamuistoja ja käsitöitä sekä makeisia, teesekoituksia ja muita paikallisia tuotteita. Vanhauskoisia esittelevä opastettu kierros ja Ivan Chai -teen juomiseremonia ovat saatavilla varauksesta. Museolipulla pääset myös Peipsi-elämän huoneeseen, jonka naapurissa on pysyvä näyttely.

Liivinmaan ritarikunta alkoi rakentaa Laiusen (saksaksi Lais) linnoitusta 1300-luvun lopulla puolustaakseen maan itärajaa. Myöhäiskeskiajalla tämä Viron alueen ensimmäinen tuliaseilta suojaava rakennus sai lopullisen muotonsa. 1400-luvun puolivälissä linnaan rakennettiin tykkitornit. Linna kärsi vahinkoja vuonna 1559, mutta se korjattiin. Ruotsin vallan kauden lopulla rakennettiin upea puutalo, jossa kuningas Kaarle XII asui saattueineen vuosina 1700–1701. Suuren Pohjan sodan jälkeen linna jäi raunioiksi.

Etelä-Virossa sijaitseva Hellenurmen myllymuseo on viimeinen toimiva historiallinen vesimylly Virossa ja yksi harvoista esimerkeistä Pohjoismaissa vedellä toimivasta myllystä. Myllyä vieraillessa tuntuu kuin matkustaisi ajassa menneisyyteen. Vierailijat näkevät myllyn neljän kerroksen läpi vuosisadan takaisia laitteita turbiinista myllykoneisiin ja myllynkiviin, jotka edelleen jauavat rukiista leipäjauhoa. Leipätuvassa myllyemäntä tarjoaa vieraille paikan päällä valmistettua perinteistä virolaista ruisleipää ja kertoo tarinoita, jotka elävöittävät vuosisatojen takaista arkea. Vuonna 1880 Tartumaalla rakennettu laaja Hellenurmen kartanon myllyrakennus kätkee yllätyksiä joka askeleella. Toimivan myllyn lisäksi vieraat pääsevät osaksi elämysohjelmia ja aterioita leipätuvassa. On mahdollista yöpyä vastikään kunnostetuissa myllykammareissa, joista avautuu näkymä joelle ja järvelle. Vierailijat voivat ihastella myllyjärven kauneutta ja ympäröivää luontoa.Täällä voi nauttia myös kulttuuritapahtumista ja juhlia juhlallisia hetkiä ystävien, perheen tai työkavereiden kanssa.

Tule tutustumaan vanhasta venäläisestä kirkkoarkkitehtuurista mallinsa saaneeseen kaksikerroksiseen sipulikupoliseen Tartu Püha Aleksandri -kirkkoon (suunnittelija arkkitehti Vladimir Lunski). Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1914 ja se vihittiin uudelleen käyttöön 2003. Hyvä tietää: - Tartu Aleksandri -kirkon peruskiveen on muurattu sinkkilaatikko, jossa on pyhän ihmisen jäännökset ja kuparilevy, jossa on viesti: Peruskivi on muurattu Keisari Nikolai II hallituksen aikana 27. toukokuuta 1914 Riikan ja Miitavin ylipapin Joannin toimesta. Kirkko otettiin yhteiseen käyttöön vuonna 1940 ja sitä käyttivät varastorakennuksena Tarton yliopisto ja Viron kansallismuseo.

Karlova on Tarton arvokas kaupunginosa, joka lumoaa vierailijat boheemilla ilmapiirillään. Tarton Karlovan kaupunginosasta löytyy historiallisia puutaloja, tutkimisen arvoisia salapihoja, paikallisten rakastamia persoonallisia kahviloita, Tartolle ominaista vehreyttä sekä monipuolista katutaidetta. Karlovan sydämessä sijaitsevat monet yhteisölle tärkeät paikat – kodikas Karlova Kohv, suosittu tapaamispaikka Barlova baari sekä rauhallisempaan ajanviettoon sopiva Karlovan sataman ympäristö Emajõen rannalla. Kaupunginosa sai alkunsa 19.–20. vuosisadalla Karlovan kartanon maille rakennetuista taloista, joista on muodostunut nykyinen omaleimainen asuinympäristö. Vanhin asutus on Kalevi-kadun alkupäässä, joka on peräisin jo 18. vuosisadalta ja eroaa arkkitehtuuriltaan muusta alueesta. Keväisin järjestetään Karlovan päivät, joiden aikana kaupunginosaan voi tutustua monipuolisten tapahtumien ja avoimien pihojen kautta vielä paremmin. Opastetulla kävelyllä avautuu Karlovan piilotettu puoli ja boheemillinen puutalojen historiallinen viehätys. Lisää tietoa löytyy Tarton oppaiden kotisivulta.

Põltsamaan museo sijaitsee Põltsamaan ritarilinnan ikivanhojen muurien välissä. Põltsamaan museossa esitellään linnoituksen, kaupungin ja koko pitäjän kuuluisaa menneisyyttä. Mielenkiintoista tietää: Põltsamaan linnassa oli Liivin sodan aikana Liivinmaan kuninkaan residenssi. 1700-luvulla rokokootyylinen linna oli kukoistava kulttuuri- ja teollisuuskeskus.

Maantiemuseon uudessa konehallissa on heinäkuusta 2019 avoinna elämyksellinen perusnäyttely "Koneiden hallinta". Näyttelyn perusajatus edustaa ristiriitaista valtasuhdetta autojen ja niiden kuljettajien välillä. Näyttely koostuu kolmesta alanäyttelystä: autokulttuuri, liikennekasvatus ja tiekoneet. Jokainen osa tulkitsee autojen hallinnan tärkeyttä ja mahdollisuutta eri tavalla.Konehalli:1500 m2 näyttelytilaa120 tonnia koneitauudet opetusohjelmatjännittävät tapahtumat Hallin keskimmäinen, liikennekasvatuskeskuksen osa, voidaan muokata konferenssi- ja tapahtumasaliksi, jonne mahtuu enintään 150 henkeä.

Kirkko on rakennettu maa- ja tiiliskivistä ja valmistui vuonna 1907. Kirkon rakentamiseen osallistuivat aktiivisesti myös Liettuan ja Puolan rautatietyöläiset. Kirkko toimi vuoteen 1940 asti ja vuodesta 1945 rakennusta käytettiin varastona, myöhemmin liikuntahallina. Kirkon uudet rakennukset valmistuivat vuonna 1995 ja kirkko uusittiin. Hyvä tietää: *kirkko on rakennettu ilman tornia, koska Venäjän tsaarin hallitus ei antanut siihen lupaa.