Räpinan kartanonpuisto

Luuan arboretumissa on noin 500 puu- ja pensaslajia ja -muotoa. Arboretumiin on perustettu kasvimaantieteellisen periaatteen mukaisesti Euroopan, Siperian, Keski-Aasian, Kaukoidän ja Pohjois-Amerikan osastot.

Luunjan ruusutarha on kaunis ja ainutlaatuinen upeilla näkymillä ja pitkällä historialla varustettu suosittu konserttipaikka Emajoen rannalla. Siellä kasvaa yhteensä 58 ruusulajiketta.Viron tasavallan 100-vuotispäivän kunniaksi paikallisille ja kaikille virolaisille lahjoitetussa ruusutarhassa kasvaa muiden muassa uusi Luunja-niminen ruusulajike, jonka luojai on virolainen Mart Ojasalu. Kyseessä on ainutlaatuinen lajike, jonka tarkoituksena on antaa ennen kaikkea Luunjan kunnan asukkaille yhteenkuuluvuudentunnetta ja jättää seuraaville sukupolville muistoksi yhteisvoimin ja käsityönä valmistunut upea ruusutarha.

Luunjan kartanon puisto perustettiin 1700-luvulla barokkityylisenä puistona kreivi B. C. von Münnichin toimesta ja muotoiltiin vapaamuotoiseksi maisemapuistoksi 1800-luvun lopulla.Puiston lähettyvillä sijaitsee myös ruusutarha, joka sopii kesäisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen, piknikin viettämiseen tai noin vain kävelyyn. Alueella on puiston lisäksi useita historiallisen taustan omaavia kohteita, esim. kartanon puistotiet, puiston ja puutarhan rajamuurit, entinen kartanon viinakeittiö (tislaamo) ja takomo, puutarhurin talo ja navettakokonaisuus.

Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha tarjoaa opinto-ohjelmia ja kierroksia kaikenikäisille vierailijoille. Puutarhassa kasvaa yli 10000 lajia ja lajiketta maailman kasvimaailmasta. Esittelemme luonnollisten kasvien, mukaan lukien harvinaiset suojelukohteet, lisäksi uusia koristekasveja. Kasvihuoneissa näkee sädemetsien ja aavikoiden kasveja.Olemme Baltian vanhin kasvitieteellinen puutarha, joka on toiminut samassa paikassa jatkuvasti jo yli 200 vuotta. Puutarhan ovat suunnitelleet maailmankuuluisat kasvitieteilijät Ledebour ja Bunge. Kasvihuoneissa voi vierailla lipulla ja puutarhasta voi nauttia ilmaiseksi. Lapsille on leikkikenttä.

Varan kunnassa sijaitsee Baltiassa ainutlaatuinen keltaisen narsissin luonnollinen kasvualue. Keltainen narsissi kasvaa harvoin metsässä ja Sookaldusella sijaitseva narsissikenttä on harvinaisuus, joka on luonnonsuojelukohde. Narsissit ovat peräisin Sookalduse isännän Singil Peebun (Peep Sibul) 1800-luvun lopussa kotipuutarhaansa istutetusta Saaren kartanosta saadusta kukkasipulista.Keltaisesta kukkamerestä voi nauttia keväästä riippuen, huhtikuun puolivälistä.

Pühajärvi sen maalauksellinen mutkitteleva rantaviiva ja neljä saarta tekevät siitä Otepään luonnonpuiston suurimman järven. Pühajärven pohjoiskärjessä sijaitsee lomaranta, jossa on rantatalo, pelikenttiä, lasten leikkipaikka, levähdyspaikkoja, kahvila ja venelaituri. Eteläkärjessä sijaitsee Koolirannan virkistysalue, josta alkaa vain Valgamaalla mutkitteleva Väike Emajõgi. Pühajärven puistosta alkaa Murrumetsan vaellusreitti ja järven ympäri kulkee 12 km pitkä Pühajärven vaellusreitti, joka kulkee Poslovitsan rantamutkan ohi järven kuuluisimman lähteen - Armuallikan. Talvella sopivissa sääolosuhteissa järvelle tehdään jäärata vaeltamista varten ja Pühajärven rannassa on talviuintipaikka.Pühajärvi on antanut runsaasti inspiraatiota kirjailijoille ja taiteilijoille. Täällä ovat viettäneet kesää esimerkiksi Fridebert Tuglas ja Eino Leino. Konrad Mäen Pühajärve-maalauksista löytyy infotaulu järven rannalta GMP Pühajärve -ravintolan läheltä. Vuonna 1991 Otepäätä vieraili ja järven siunasi dalai-lama Tenzin Gyatso, ja tätä vierailua juhlistaa puuveistos Pühajärven puiston puoleisella rannalla.

Alatskiven linnanpuisto on Tartumaan suurin puisto, jonka pinta-ala on noin 130 hehtaaria. 1800-luvulla kreivi Arved von Nolckenin suunnitelmien mukaan perustettu puisto ympäröi Alatskiven linnaa ja on yksi parhaiten säilyneistä kartanopuistoista Etelä-Virossa. Alatskiven linnan torneista ja terassilta avautuu näkymä järvelle, sillalle, kirkolle ja ympäröivälle maisemalle. Puiston vaellusreitti kulkee lehmusten, vaahteroiden ja tammien läpi ja sopii hyvin kävelyyn ja luonnon nauttimiseen. Puiston alueella sijaitsee myös Alatskiven maisemansuojelualue, joka säilyttää alueen lajirikkaan kasvillisuuden ja maiseman. Täällä voi nähdä sekä vanhoja puistometsiä että luonnollisia järvenrantoja. Virkistysmahdollisuuksista löytyy puistosta frisbeegolfrata, joka tarjoaa tekemistä niin paikallisille kuin vierailijoille. Kannattaa myös vierailla Alatskiven linnassa, jossa sijaitsevat infokeskus, Eduard Tubinin museo, taiteilijoiden ateljeet sekä Alatskiven linnan ravintola. Alatskiven linnanpuisto yhdessä maisemansuojelualueen kanssa on paikka, jossa historia ja luonto kulkevat käsi kädessä ja kutsuvat vierailijaa ottamaan aikaa rauhoittumiseen.

Vana-Vastseliinassa sijaitsevan puiston perusti vuonna 1830 Vastseliinan kartanon omistaja Guido Reinhold von Liphart, joka suunnitteli lajirikkaan 8 hehtaarilla olevan puiston. Säilynyt on soittolava, järjestetään kansanjuhla. Linnuista kiinnostuneita ilahduttavat vanhoissa puissa pesivät harvinaiset linnut. Ihailla voi Viron nopeavirtaisinta Piusan jokea.Vuonna 2016 puistoon istutettiin 25 uutta puuta, joista yksi myös kartanonisäntien Liphartien kunniaksi.Puistosta alkaa Piusan alkulaakson 15 km pituinen vaellusreitti.Kartanopuistoon pääsee Vastseliinan piispanlinnan luota romanttisia portaita pitkin alas tai hieman kauempaa maantieltä.