Ülenurmen puisto

Luunjan kartanon puisto perustettiin 1700-luvulla barokkityylisenä puistona kreivi B. C. von Münnichin toimesta ja muotoiltiin vapaamuotoiseksi maisemapuistoksi 1800-luvun lopulla.Puiston lähettyvillä sijaitsee myös ruusutarha, joka sopii kesäisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen, piknikin viettämiseen tai noin vain kävelyyn. Alueella on puiston lisäksi useita historiallisen taustan omaavia kohteita, esim. kartanon puistotiet, puiston ja puutarhan rajamuurit, entinen kartanon viinakeittiö (tislaamo) ja takomo, puutarhurin talo ja navettakokonaisuus.

Pühajärvi sen maalauksellinen mutkitteleva rantaviiva ja neljä saarta tekevät siitä Otepään luonnonpuiston suurimman järven. Pühajärven pohjoiskärjessä sijaitsee lomaranta, jossa on rantatalo, pelikenttiä, lasten leikkipaikka, levähdyspaikkoja, kahvila ja venelaituri. Eteläkärjessä sijaitsee Koolirannan virkistysalue, josta alkaa vain Valgamaalla mutkitteleva Väike Emajõgi. Pühajärven puistosta alkaa Murrumetsan vaellusreitti ja järven ympäri kulkee 12 km pitkä Pühajärven vaellusreitti, joka kulkee Poslovitsan rantamutkan ohi järven kuuluisimman lähteen - Armuallikan. Talvella sopivissa sääolosuhteissa järvelle tehdään jäärata vaeltamista varten ja Pühajärven rannassa on talviuintipaikka.Pühajärvi on antanut runsaasti inspiraatiota kirjailijoille ja taiteilijoille. Täällä ovat viettäneet kesää esimerkiksi Fridebert Tuglas ja Eino Leino. Konrad Mäen Pühajärve-maalauksista löytyy infotaulu järven rannalta GMP Pühajärve -ravintolan läheltä. Vuonna 1991 Otepäätä vieraili ja järven siunasi dalai-lama Tenzin Gyatso, ja tätä vierailua juhlistaa puuveistos Pühajärven puiston puoleisella rannalla.

Mõnisten kartano on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1542. Sen viimeiset omistajat olivat von Wulffit. Kartanon rakennukset tuhoutuivat Viron vapaussodassa.Mõnisten 14,6 hehtaarin puisto on perustettu 1840-luvulla. Se on Võrumaan vanhimpia puistoja. Puiston olennainen osa oli Mõnisten patoallas. Entisen kartanon päärakennuksen paikalla on nyt avara niitty. Aarnipuista täällä kasvaa kuusia, tammia, metsälehmuksia, rauduskouvuja, lehtikuusia. Harvinaisempia lajeja ovat euroopansorvarinpensas, Mantsurian jalopähkinä, douglaskuusi jne.Puiston lähellä Võru–Valga-tien varrella sijaitsee karhuja esittävä veistos, joka on harvoja säilyneitä muistoja neuvostovallan aikana muodissa olleista tienvarsikoristeista.

Noin 400-vuotta vanhan tammen ympärysmitan mittaamiseen on otettava mukaan isompi seurue koska jättilatvaisen puurungon ympärysmitta on 6,6 m.Puuta kutsutaan Sotatammeksi, koska se on todistanut monia historiallisia tapahtumia. Pühajärven kartanon talonpojat kieltäytyivät syksyllä 1841 tekemästä kartanon vaadittuja työpäiviä , ja kapinallisia rangaistiin juuri sen tammen lähellä. Pühajärven sota oli yksi Viron ensimmäisistä talonpoikien mellakoista kartanoherroja vastaan, ja sen muistoksi istutettiin tänne lähelle myös tammikko, jonne kapinan 130-vuotispäivänä pystytettiin muistokivi. Puuta ympäröi nykyään kaunis puisto kävelyreitteineen, ja vaikka muinainen puu ei ole enää täydessä loistossaan, se seisoo täällä täydessä arvossaan muistuttaen menneitä aikoja.

Räpinan puutarhakoulun ympäri kävellessäsi löydät jännittävän monivuotisten kasvien istutusalueen ja kukkakokoelmapuutarhassa voit nauttia erilaisista kesä- ja monivuotisista kukista. Kokoelmapuutarhassa voit ihailla Rein Joostin 50 eri lajia puistoruusuja, Mart Heeringun liljoja, Adolf Vaiglan noin 30 lajia syreeneitä ja Jaan Kivistikun 20 lajia viiniköynnöksiä.Puita ja pensaita on koko puiston ja koulun alueella (dendrologinen kasvimateriaali) yli 600 eri lajia yhdessä ruohovarsien kanssa, joihin kuuluvat monivuotiset kasvit, ruusut, liaanit, luonnolliset ruohovarret, kesäkasvit, noin 1200 kasvia.Mahdollista tilata kierros sekä puistossa että kokoelmapuutarhassa.

Puutarha on perustettu vuonna 2004. Puutarhan koko on 1,5 ha, josta 0,5 ha on istutuksia. Tontilta avautuu maalauksellinen näkymä metsään, mäkiseen avoimeen maisemaan ja Võhandun joelle. Erityistä huomiota herättävät vähän hoitoa vaativat kasvikokoelmat, kylmää kestävät ja terveet havupuulajikkeet ja lehtipuut sekä pensaat. Puutarha on suunniteltu englantilaiseen tyyliin kaikki neljä vuodenaikaa silmällä pitäen. Taksoneja on yli 2000. Puutarhaan pääsee vierailulle etukäteen sopimalla. Ryhmän minimikoko 5 henkeä. Mahdollisuus tilata myös juhlalounas ryhmille.

Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha tarjoaa opinto-ohjelmia ja kierroksia kaikenikäisille vierailijoille. Puutarhassa kasvaa yli 10000 lajia ja lajiketta maailman kasvimaailmasta. Esittelemme luonnollisten kasvien, mukaan lukien harvinaiset suojelukohteet, lisäksi uusia koristekasveja. Kasvihuoneissa näkee sädemetsien ja aavikoiden kasveja.Olemme Baltian vanhin kasvitieteellinen puutarha, joka on toiminut samassa paikassa jatkuvasti jo yli 200 vuotta. Puutarhan ovat suunnitelleet maailmankuuluisat kasvitieteilijät Ledebour ja Bunge. Kasvihuoneissa voi vierailla lipulla ja puutarhasta voi nauttia ilmaiseksi. Lapsille on leikkikenttä.

Alatskiven linnanpuisto on Tartumaan suurin puisto, jonka pinta-ala on noin 130 hehtaaria. 1800-luvulla kreivi Arved von Nolckenin suunnitelmien mukaan perustettu puisto ympäröi Alatskiven linnaa ja on yksi parhaiten säilyneistä kartanopuistoista Etelä-Virossa. Alatskiven linnan torneista ja terassilta avautuu näkymä järvelle, sillalle, kirkolle ja ympäröivälle maisemalle. Puiston vaellusreitti kulkee lehmusten, vaahteroiden ja tammien läpi ja sopii hyvin kävelyyn ja luonnon nauttimiseen. Puiston alueella sijaitsee myös Alatskiven maisemansuojelualue, joka säilyttää alueen lajirikkaan kasvillisuuden ja maiseman. Täällä voi nähdä sekä vanhoja puistometsiä että luonnollisia järvenrantoja. Virkistysmahdollisuuksista löytyy puistosta frisbeegolfrata, joka tarjoaa tekemistä niin paikallisille kuin vierailijoille. Kannattaa myös vierailla Alatskiven linnassa, jossa sijaitsevat infokeskus, Eduard Tubinin museo, taiteilijoiden ateljeet sekä Alatskiven linnan ravintola. Alatskiven linnanpuisto yhdessä maisemansuojelualueen kanssa on paikka, jossa historia ja luonto kulkevat käsi kädessä ja kutsuvat vierailijaa ottamaan aikaa rauhoittumiseen.