Eteläisen leirin vaellusreitti

Metsässä kulkevaa hiekkatietä pitkin kulkeva vaellusreitti esittelee muurahaisten elämää. Se kulkee vain hiekkateitä pitkin, joiden varrella on tietotauluja ja muurahaiskekojen luona vastaavat viitat. Polun voi kulkea myös ajoneuvolla. 3,6 km pituinen reitti alkaa tien vieressä olevalta tietotaululta. Vaellusreitti sijaitsee Padakõrven luonnonsuojelualueella, jonka tärkeimpiä arvoja ovat yksi Viron suurimmista tupsukekomuurahaisten kolonioista, monipuoliset metsäyhteisöt ja monipuolinen maasto. Suojelualueen tavoitteena on tupsukekomuurahaiskolonian, muiden suojeltujen lajien ja niiden asuinpaikkojen, metsäyhteisöjen ja Kärgandin Kames-muodostuman suojelu.

5,2 km pituinen polku mutkittelee Õrsavan järven ympärillä ja tarjoaa kauniita näkymiä. Polulla on useita porrassiltoja pienten purojen yli. Polku esittelee "Põhjalaagrin" (Pohjoisleiri) toimintaa (Viron tasavallan armeijan Petserin Pohjoisleiri perustettiin 1926). Polku alkaa ja loppuu Värskan lukion stadionilta, jossa on myös lasten leikkikenttä. Polulle pääsee myös usealta RMK:n levähdyspaikalta. Kauniita Setomaan maisemia tarjoaa myös läheisyydessä oleva Podmotsan kylä, joka edustaa yhtä Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta. Se on merkitty National Geographicin keltaisella ikkunalla ja vierailua siellä suositellaan kulttuurista ja luonnosta kiinnostuneille.

Soontagan retkipolku sijaitsee Kiidjärve-Koorasten virkistysalueella. Polku kulkee Etelä-Virolle tyypillisessä maastossa kasvavassa sekametsässä ja päätyy Pienen Emajoen rannalle. Jalkaisin kuljettavissa oleva retkipolku on kehän muotoinen.Polun varrella on useita opastauluja, jotka esittelevät seudun luontoa. Silmäniloa tarjoavien vesien yli on rakennettu sillat. Retkipolun lisäksi virkistysalueella sijaitsee Soontagan telttailualue nuotiopaikkoineen.Jos retkeilet asianmukaisella kaudella, voit löytää reitin varrelta metsämarjoja tai -sieniä.

Vällamäe 3,3 km pitkällä vaellusreitillä voit kokea voimakkaan, ainutlaatuisen korkeuseron Virossa. Vällamägi on Viron toiseksi korkein muinaismetsän peittämä ja jyrkkärinteinen kukkula, jonka korkeus merenpinnasta on 303,9 m. Kun otetaan huomioon 84 metrin korkeus jalasta huipulle, Vällamägi on suhteelliselta korkeudeltaan Viron korkein. Vuoren rinteet ovat paikoin erittäin jyrkät (kaltevuus 35-40 astetta). Vuodesta 1992 lähtien Vällamäen metsät on määrätty kuusen geenivarannon suojelualueeksi. Reitillä kulkiessa vaihtelevat jyrkät nousut ja laskut, tarjoten samalla fyysistä haastetta ja henkeäsalpaavia näkymiä muinaismetsän suojiin. Nousu huipulle voi hetkeksi saada tuntemaan, kuin olisit päätynyt vuorille, etkä Haanjaan. Vällamäen viehätys on juuri sen alkuperäisessä hiljaisuudessa ja luonnon kosketuksessa – täältä et löydä tungosta vaellusreiteillä. Jokainen vuodenaika tuo reitille oman ilmeensä: keväällä ilma täyttyy linnunlaulusta, kesällä metsästä voi löytää marjoja, syksyllä silmää ilahduttavat värikkäät lehdet ja sienirikkaus, talvella taas rinteet peittää hiljaisuuden tiheä lumikerros.

Helmen luolat – kaikkein uhkeimmat Virossa sijaitsevat luolat – sijaitsevat Helmen kartanonpuistossa. Linnan raunioiden pohjoispuolella sijaitsevissa luolissa on paljastunut noin kolmen metrin matkalta valkoinen Burtniekin kerrostuman kalkkikivi. Jotkut kuuluisista luolista ovat luhistuneet kasaan. Aikoinaan luolasto koostui seitsemästä käytävillä yhdistetystä tilasta, joista suurin oli Mooseksen kirkko. Luolat ovat lähteiden uurtamia. Myöhemmin ihmiset ovat laajentaneet niitä ja käyttäneet niitä turvapaikkoina.Hyvä tietää: Helmen luolia on kansantarinoissa kutsuttu myös Helvetiksi.Kivenalainen oli vanhojen virolaisten turvapaikka sotien aikaan.

Pühajärvi sen maalauksellinen mutkitteleva rantaviiva ja neljä saarta tekevät siitä Otepään luonnonpuiston suurimman järven. Pühajärven pohjoiskärjessä sijaitsee lomaranta, jossa on rantatalo, pelikenttiä, lasten leikkipaikka, levähdyspaikkoja, kahvila ja venelaituri. Eteläkärjessä sijaitsee Koolirannan virkistysalue, josta alkaa vain Valgamaalla mutkitteleva Väike Emajõgi. Pühajärven puistosta alkaa Murrumetsan vaellusreitti ja järven ympäri kulkee 12 km pitkä Pühajärven vaellusreitti, joka kulkee Poslovitsan rantamutkan ohi järven kuuluisimman lähteen - Armuallikan. Talvella sopivissa sääolosuhteissa järvelle tehdään jäärata vaeltamista varten ja Pühajärven rannassa on talviuintipaikka.Pühajärvi on antanut runsaasti inspiraatiota kirjailijoille ja taiteilijoille. Täällä ovat viettäneet kesää esimerkiksi Fridebert Tuglas ja Eino Leino. Konrad Mäen Pühajärve-maalauksista löytyy infotaulu järven rannalta GMP Pühajärve -ravintolan läheltä. Vuonna 1991 Otepäätä vieraili ja järven siunasi dalai-lama Tenzin Gyatso, ja tätä vierailua juhlistaa puuveistos Pühajärven puiston puoleisella rannalla.

Pühajärven ympärillä kulkeva luontopolku alkaa Otepään luonnonpuiston keskuksen vierestä ja reitti vie kulkijan Viron omaperäisimmän ja kauneimman järven ympäristöön ja maisemiin. Kierrokselle menee noin 3-6 tuntia. Reitin varrella on lepo- ja nuotiopaikkoja. Osa reitistä kulkee metsäteillä, osa Pühajärve-Kääriku-maantien vieressä. Reitti sopii sekä patikoitsijoille että pyöräilijöille, mutta polkupyörää on jossain vaiheessa välillä työnnettävä vieressä. Reitille jäävät myös, Anguninan, Kiigemäen ja Koolirannan nuotiopaikat jossa on sallittu myös telttailu.

Tarton kupeessa sijaitsevat Tiksojan retkipolut sopivat perheille, liikunnan harrastajille ja koiran ulkoiluttajille. 1–2 kilometriä pitkät kehän muotoiset polut saavat alkunsa Tiksojan nuotiopaikan pysäköintialueelta. Vaihtelevat polut kulkevat metsäteitä ja aluerajoja pitkin. 700 metrin kehä, jolla on tiivistetty sorapäällyste, sopii lastenvaunuja tai pyörätuolia käyttäville. 1 kilometriä pitkän polun varrella on aktiviteettialueita lapsille ja aidaton koira-alue sekä 2 kilometrin polun varrella ulkokuntosali. Polkuja sävyttävät monet ajo- ja kävelysillat, pitkospuut ja nähtävyyksien edustalla sijaitsevat opastaulut.Levähtää voi Tiksojan nuotiopaikalla, jossa on 2 katoksellista penkki-pöytää ja grilliritilällä varustettua tulisijaa.