• Tutustu
    • Ruoka
    • Perhe
    • Kulttuuri
    • Luonto
    • Urheilu
    • Blogi
    Kirjailija Mika Keränen kutsuu hiihtolomalle Etelä-Viroon
    Lintubongaus Etelä-Virossa: mihin kiinnittää huomiota ja miksi mennä
  • Suunnittele
    • Majoitus
    • Saapuminen
    • Matkailutiedot
    • Tapahtumat
    • Sää ja vuodenajat
    • Kestävyys
    Etelä-Viron ja Tarton tapahtumat 2026
    Etelä-Viron nähtävyydet: TOP 20
FIN
  • SuomiFIN
  • EestiEST
  • EnglishENG
  • LatviešuLAT
  • РусскийRUS
FIN
  • SuomiFIN
  • EestiEST
  • EnglishENG
  • LatviešuLAT
  • РусскийRUS
Suositut haut:
Näytä kaikki tulokset
  • Historia ja kulttuuri
  • Taide ja muotoilu

Betti Alverin muistomerkki ja –puisto

Suur tn 2, Jõgeva vald, Jõgeva maakond, 48306

Betti Alverille omistettu puisto ja muistomerkki avattiin juhlallisesti kirjailijan 90. syntymäpäivänä vuonna 1996. Kyseessä ei ole perinteinen kirjailijan pysti vaan luovuuteen keskittynyt muodostelma. Patsaan jalassa on runoilijan autografi, kivessä allekirjoitus. Monumentti kokonaisuutena kuvastaa runoilijan luomistyön ilmavaa keveyttä, klassista tiukkuutta ja korkeuksiin pyrkivää vauhtia, mutta samalla myös vastakohtia, tukahduttavia ja tuhoisia voimia. Monumentin yleiset muodot ovat Betti Alverin oma kohtalo ja tarina.

Mukavuudet

  • Ilmainen pysäköinti

Aukioloajat

Ympäri vuoden

Ööpäevaringselt

Linkit

Näytä lisää

  • Linnat

Sillapään palatsi

Myöhäisklassistinen Räpinan Mäemõisan herraskartano, jota kansa kutsuu Sillapään palatsiksi, on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Alun perin vain talon keskiosa ja siipirakennukset olivat täysin kaksikerroksisia, mutta niitä yhdistävät yksikerroksiset galleriat. Rakennuksen takaosaa koristaa neljän joonialaisen pylvään rajoittama portiikki, jonka päällä on päätykolmio. Vuonna 1924 rakennuksessa aloitti toimintansa puutarhakoulun edeltäjä. Rakennus muutettiin vuosina 1937–1938 täysin kaksikerroksiseksi. Nykyään kartanorakennuksessa toimivat Räpinan paikallishistoriallinen ja puutarhamuseo, musiikkikoulu ja kansanopisto.

  • Patsaat

Vapaussodan muistopatsas Tõrvassa

Tõrva lukion viereisessä puistossa sijaitsee vapaussodassa kaatuneille vuonna 1928 perustettu muistopatsas. Muistomerkin tekijä on Aleksander Eller. Toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 muistomerkin poistivat paikalliset punaiset hallitsijat ja se paljastettiin uudelleen voittopäivänä 23. kesäkuuta vuonna 1990. Hyvä tietää: Koulupojat kastoivat muistomerkin ystävällisesti Juku:ksi.

  • Patsaat

Veistos ”Pronssisika”

Veistos Tarton markkinarakennuksen edessä paljastettiin 17.1.2008, tekijä kuvanveistäjä Mati Karmin. Terästynnyri tukeutuu graniittipohjalle, jossa oleva kivikirjoitus kertoo, että veistoksen paljastamisen päivä 17. tammikuuta on kansankalenterissa Tõnisepäev eli talviharjapäivä, jolloin vanhojen virolaisten huomion keskipisteenä oli sika.

Luuan kartanon museohuoneet

Kauniissa Luuan kartanossa on avattu Luuan metsäkoulun museohuoneet, joissa esitellään metsäkoulun ja kartanon historiaa. Useat kartanon huoneet on sisustettu ajanmukaisesti ja avattu vierailijoille. Museohuoneissa näet Luuan kartanon tuolloisen kauneuden, saat tietoja puiston ja alueen historiasta, tutustut palkintoihin ja vanhoihin koulun asiakirjoihin. Voit tutustua myös useisiin metsissämme eläviin eläimiin ja lintuihin täytettyinä. Kartano osallistuu kesäisin "Unohdetut kartanot" kisailuun.

  • Opastetut kierrokset
  • Galleriat

Kogo-galleria

Kogo-galleria on kansainvälisesti toimiva nykytaiteen galleria Tartossa, Aparaaditehtaassa. Galleria keskittyy nuorempiin taiteilijoihin ja tukee heidän kansainvälistä näkyvyyttään, esittelemällä heidän luomuksiaan laajemmalle yleisölle. Kogon tehtävänä on edistää vapaata luomista, tieteidenvälisyyttä, mielikuvitusta ja uusia ideoita sekä aloittaa ja ylläpitää luovia suhteita, yhdistämällä luovia ihmisiä ja taiteenystäviä yhteisöön. Gallerian monipuolinen näyttelyohjelma keskittyy sekä taiteilijoiden yksilöprojekteihin että kuraattorien yhteistyönä toteutettuihin näyttelyihin. Näyttelyiden lisäksi Kogo järjestää monipuolisia yleisöohjelmia. Galleria ottaa toimintaansa mukaan myös asiantuntijoita eri aloilta kehittääkseen dialogia yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista. Kogo-galleria tarjoaa vierailijoille useita taide-elämyksiä, kuten näyttelyitä ja taidemyyntiä, taideteosten vuokrausta erityisiin tapahtumiin, galleriakierroksia ryhmille, galleriatilojen vuokrausta erityistapahtumiin sekä kuratointia ja neuvontaa taidekeräilijöille.

  • Virolaista käsityötä
  • Virolainen muotoilu

LEVI Tarton designmyymälä

Olemme designmyymälä Tartossa ja haluamme tarjota asiakkaille uusimpia ja upeimpia suunnittelijoita ja merkkejä tavoitteenamme inspiroida jokaista asiakastamme. Tuemme Viron omia pientuottajia sekä lahjakkaita taiteilijoita ja haluamme tarjota vaihtoehtoja maailman valloittaneelle massatuotannolle.Virolaisista koru- ja vaatesuunnittelijoista ovat edustettuina esim.:Tanel Veenre, New Vintage by Kriss, Agnes Veski, KIRSS, SECO, Kristi Liiva, MARAT, Woolish, Eve Hanson, MuHoov, Mithio ja monet muut suunnittelijat.Luonnonkosmetiikasta ovat edustettuina monet virolaiset suosikit: Joik, Nurme, LoodusSPA, LUUV jne.Tule sinäkin ostoksille!

  • Kirkot

Tarton Pietarin kirkko

Tarton Pietarin kirkko on yksi Etelä-Viron kauneimmista uusgoottilaisista luterilaisista pyhäköistä, joka perustettiin 1800-luvun lopulla kasvavan vironkielisen yhteisön henkiseksi kodiksi. Arkkitehti Viktor Schröterin luoma kirkko erottuu 56,5 metrin korkealla tornillaan ja vaikuttavalla tiilijulkisivullaan, joka muokkasi koko Ülejõe-kaupunginosan ilmettä. Kirkon sali on valoisa ja avara, huomionarvoisella kolmikerroksisella sisustuksella. Puiset parvekkeet ja uusgoottilaiset kaaret antavat tilalle lämpöä ja arvokasta rytmiä, luoden vaikutelman todellisesta kaupunkikatedraalista. Vierailijat voivat ihailla Johann Kölerin alttarimaalausta "Kutsuva Kristus" (1897) ja kuunnella 1800-luvun lopulta peräisin olevaa 22 rekisterin urkuja, jotka tekevät Peetrin kirkosta yhden Tarton arvostetuimmista konserttipaikoista erinomaisella akustiikalla. Kirkko perustettiin Viron ensimmäisen laulujuhlan läheisyyteen ja on ollut tärkeä osa virolaisten kulttuuri- ja seurakuntahistoriaa siitä lähtien, kun sen peruskivi asetettiin vuonna 1882.

  • Rauniot

Laiusen linnan rauniot

Liivinmaan ritarikunta alkoi rakentaa Laiusen (saksaksi Lais) linnoitusta 1300-luvun lopulla puolustaakseen maan itärajaa. Myöhäiskeskiajalla tämä Viron alueen ensimmäinen tuliaseilta suojaava rakennus sai lopullisen muotonsa. 1400-luvun puolivälissä linnaan rakennettiin tykkitornit. Linna kärsi vahinkoja vuonna 1559, mutta se korjattiin. Ruotsin vallan kauden lopulla rakennettiin upea puutalo, jossa kuningas Kaarle XII asui saattueineen vuosina 1700–1701. Suuren Pohjan sodan jälkeen linna jäi raunioiksi.

  • Privacy Policy
Liity uutiskirjeeseen

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Hyväksyn markkinoinnin

Lõuna-Eesti Turismiklaster
info@visitsouthestonia.com