Setukaisten Lauluäidin patsas on omistettu kaikille nimekkäimmille Setomaan lauluäideille, etenkin Hilana Taarkan, Miko Oden ja Irö Matrinan muistolle. Setukaisten Lauluäidin patsas valmistui ja paljastettiin IV Setu Leelopäivillä vuonna 1986. Setukaisten Lauluäidin patsaan malli tehtiin Kunstnike Majassa, tekijä oli kuvanveistäjä Elmar Rebane. Patsaan pituus on 3 m, paino 9 tonnia ja materiaalina on graniitti. Obinitsan tekojärven ja Setukaisten Museopirtin avajaisjuhlissa vuonna 1995 julkistettiin muistokivet Setukaisten Lauluäidin patsaan vieressa myös muille paikallisille laulajille.
Etelä-Viron vapaustaisteilijoille omistettu muistopatsas on korkealla jalustalla seisova tuntemattoman sotilaan veistos. Sotilaan vyöllä on miekka ja kädessä liehuu lippu, toinen käsi on ojennettu korkealle. Alkuperäinen patsas paljastettiin luutnantti Julius Kuperjanovin syntymän 31-vuotispäivänä 11.10.1925 ja neuvostovalta tuhosi sen yöllä 21.9.1940. Nykyinen Vapaussodan muistopatsas paljastettiin 16.8.2013 samassa paikassa Kuperjanovinkadun varrella. Patsaan suunnitteli ja luonnoksen valmisti vuonna 1925 Amandus Adamson, joka osallistui myös pronssivaluun Italiassa. Pronssiveistoksen kopion valmisti kuvanveistäjä Jaak Soans. Patsaan uudelleen pystyttämisen hankkeen aloitti majuri Meelis Kivi.
Otepäällä on hyvää energiaa! Myönteisten energiakenttien olemassaolon merkitsemiseen valmistettu patsas paljastettiin Mäe-kadulla 1. lokakuuta 1992 . Alueella on penkki, jonka sijainti, kuten myös patsaan sijaintipaikka, on valittu "tunneherkkien" toimesta. Energiapatsas on symboli ja huomautus nopeasti muuttuvassa maailmassa siitä, että ihminen on osa luontoa, jossa kaiken perustana ovat luonnonsäännöt ja jossa on tasapaino sekä keskinäinen riippuvuus.
Räpinan paperitehtaan entistä pääsisäänkäyntiä vastapäätä sijaitsee viheralueella Puutarhasoturi. Se on historiallisen Puutarhasoturin muistomerkki (tekijä Riho Kuld, 1984), jota paikallisväestö kutsuu Rautamieheksi.Vuonna 1784 syntyi Räpinassa maakansan keskuudessa kapina torppariveron määräämistä vastaan. Seipäin aseistautuneet torpparit kävivät kartanon puutarhassa taistelun, jossa menehtyi viisi torpparia.
Tunteellisesti ja vahvasti suunniteltu, historiaan takaisin vievä muistomerkki (2016) muistuttaa Võrusta ja Võrumaalta vuosina 1941-1952 kyyditettyjen ihmisten kovasta kohtalosta. Veistäjä Jaak Soans.
Valgassa syntynyt painonnostaja Alfred Neulant (1895-1966) on ensimmäinen virolainen olympiavoittaja. Vuonna 1920 hän palasi Antwerpenin olympiakisoista kotiin kultamitalin voittaneena. Menestystä hänellä oli myös Pariisin olympiakisoissa, jossa hän voitti hopeamitalin. Hyvä tietää: *Pronssisen rintakuvan tekijä on kuvanveistäjä Mati Karmin: *Valgasta oli kotoisin myös ensimmäinen tiedossa oleva olympiakisoihin osallistunut virolainen Hermann Lerchenbaum, joka osallistui vuonna 1896 Ateenan olympiakisoihin USA:n sotalaivaston soutujoukkueessa.
K. Menning oli ammattiteatterin perustajia Virossa, ensimmäinen paikallinen ammattimainen teatterinjohtaja ja ohjaaja, joka toimi vuosina 1906-1914 Vanemuisen teatterinjohtajana. Patsaan tekijä on Mare Mikoff ja patsaan suurimpia erityispiirteitä on ainutlaatuinen mahdollisuus pyöritellä sitä ympäri jalustallaan.
Lastensuojelupäivänä, 1. kesäkuuta 2004 paljastettiin Tartossa Küüni-kadulla kuvanveistäjä Ülo Õunan (1944-1988) pronssinen veistos "Isa ja poeg" (Isä ja poika). Kuvanveistäjän lesken Inara Õunan kertoman mukaan se kuvaa Ülo Õunaa itseään ja lapsi on muotoiltu heidän poikansa Kristjanin mukaan, kun hän oli puolitoistavuotias.Veistos tehtiin jo vuonna 1977 ja valettiin pronssiin vuonna 1987. Se piti alun perin asentaa Tallinnaan. Tarton kaupunki osti veistoksen syksyllä 2001.