• Avasta
    • Ruoka
    • Perhe
    • Kulttuuri
    • Luonto
    • Urheilu
    • Blogi
  • Planeeri
    • Majoitus
    • Matkailutiedot
    • Tapahtumat
    • Yhteisössä
FIN
  • SuomiFIN
  • EestiEST
  • EnglishENG
  • LatviešuLAT
  • РусскийRUS
FIN
  • SuomiFIN
  • EestiEST
  • EnglishENG
  • LatviešuLAT
  • РусскийRUS
Populaarsed otsingud:
Näita kõiki tulemusi
  • Historia ja kulttuuri
  • Taide ja muotoilu
  • Patsaat

Vapaussodan muistopatsas Valgassa

J. Kuperjanovi tn 36a, Valga vald, Valga maakond, 68207

Etelä-Viron vapaustaisteilijoille omistettu muistopatsas on korkealla jalustalla seisova tuntemattoman sotilaan veistos. Sotilaan vyöllä on miekka ja kädessä liehuu lippu, toinen käsi on ojennettu korkealle. Alkuperäinen patsas paljastettiin luutnantti Julius Kuperjanovin syntymän 31-vuotispäivänä 11.10.1925 ja neuvostovalta tuhosi sen yöllä 21.9.1940. Nykyinen Vapaussodan muistopatsas paljastettiin 16.8.2013 samassa paikassa Kuperjanovinkadun varrella. Patsaan suunnitteli ja luonnoksen valmisti vuonna 1925 Amandus Adamson, joka osallistui myös pronssivaluun Italiassa. Pronssiveistoksen kopion valmisti kuvanveistäjä Jaak Soans. Patsaan uudelleen pystyttämisen hankkeen aloitti majuri Meelis Kivi.

Mugavused

  • Ilmainen pysäköinti

Lahtiolekuajad

Aastaringselt

Ööpäevaringselt

Vaata lisaks

  • Patsaat

Veistosryhmä on tehty 100 000 tarttolaisen syntymisen juhlimisen kunniaksi

Graniittisessa muistomerkissä on luku 100 000, jossa numeron 1 päällä sijaitsee pronssista tehty istuva lapsi. 100 000 tarttolaisen syntymistä merkitsevä muistomerkki sijoitettiin alussa entisen "Kaunas" -ravintolan ja Võidu-sillan väliselle viheralueelle. Johtuen ravintolan uusimisesta monumentti siirrettiin "Atlantis" ja kaarisillan välille Emajõgi-rannan viereen.

  • Patsaat

Setukaisten Lauluäidin Patsas

Setukaisten Lauluäidin patsas on omistettu kaikille nimekkäimmille Setomaan lauluäideille, etenkin Hilana Taarkan, Miko Oden ja Irö Matrinan muistolle. Setukaisten Lauluäidin patsas valmistui ja paljastettiin IV Setu Leelopäivillä vuonna 1986. Setukaisten Lauluäidin patsaan malli tehtiin Kunstnike Majassa, tekijä oli kuvanveistäjä Elmar Rebane. Patsaan pituus on 3 m, paino 9 tonnia ja materiaalina on graniitti. Obinitsan tekojärven ja Setukaisten Museopirtin avajaisjuhlissa vuonna 1995 julkistettiin muistokivet Setukaisten Lauluäidin patsaan vieressa myös muille paikallisille laulajille.

  • Patsaat

Veistos ”Maanaised”

"Maanaised" on veistäjä Mare Mikofin vuonna 1974 valmistunut veistosryhmä, joka on vuodesta 2013 esillä Raatihuoneentorilla Tarton taidemuseon edessä. Se esittää kahta naista, joista vanhempi istuu tyytyväisen voipuneena ja toinen, nuorempi, seisoo hänen vieressään käsi empaattisesti vanhemman olan ympärillä. Sukupolvien ero tulee selvästi esiin maalaisnaisten vaatetuksessa - nuoremmalla on housut, kevyt liivi ja korokepohjakengät ja vanhemmalla mekko ja esiliina ja paljaat jalat. Veistosryhmän "Maanaised" paljastuksella juhlistettiin Tarton taidemuseon 25. toimintavuotta kaltevassa talossa.

  • Patsaat

Oscar Wilden ja Eduard Vilden veistos

Tarton vanhassakaupungissa vuonna 1999 luotu veistosryhmä kuvaa hauskaa spekulaatiota kirjallisuushistoriasta. Penkin päällä istuu kaksi aikalaista ja nimikaimaa, tai kaksi Wildea: irlantilainen kirjailija Oscar Wilde (1854–1900) ja virolainen kirjailija Eduard Vilde (1865–1933). Kuvanveistäjä Tiiu Kirsipuu, joka mallinsi kirjailijoiden hahmot valokuvien perusteella, on todennut, että luodessaan kaksoishahmoa hänellä oli mielessään vuosi 1890, jolloin kaksi Wildea olisi voinut todella tavata ja vaihtaa muutaman nokkelan sanan. Veistos symboloi ystävyyttä ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Kahden kirjailijan veistos sijaitsee Tarton arkkitehtonisen monumentin, entisen Mattiesenin kirjapainon edessä, jossa nykyään toimii viini- ja taideravintola Vilde ja Vine. Veistos on sekä paikallisten että vierailijoiden rakastama maamerkki. Kirjailijoiden vieressä olevalla penkillä istuen voit ottaa upeita valokuvia Tarton-vierailustasi. Vuonna 2004 veistoksen kopio lahjoitettiin myös Irlannin Galwayn kaupungille, josta kirjallisuuden klassikon Oscar Wilden isän suku on kotoisin.

  • Patsaat

Kaarnakivi Rõugen puistossa

Kaarnakivi Rõugen puistossa on kirjailija Juhan Jaikin sadanneksi syntymäpäiväksi pystytetty muistomerkki, jonka veisti Tiiu Kirsipuu. Võrumaalta Sännasta kotoisin oleva fantasiatarinoiden kirjoittaja, kirjailija Juhan Jaik (1899–1948) osasi kirjoittaa lumoavia tarinoita ja runoja sekä aikuisille että lapsille. Viron lastenkirjallisuuden varastoon kuuluva tonttu- ja eläintarinoiden kokoelma ”Kaarnakivi” tarjoaa meille jännitystä yhä nykyäänkin. Kaarnakivi, kuten monet jo tietävät, on yksi sellainen pieni kivi, joka antaa ihmiselle kaiken, kun ihminen löytää sen ja osaa hoitaa sitä viisaasti.

  • Patsaat

Puutarhasoturi

Räpinan paperitehtaan entistä pääsisäänkäyntiä vastapäätä sijaitsee viheralueella Puutarhasoturi. Se on historiallisen Puutarhasoturin muistomerkki (tekijä Riho Kuld, 1984), jota paikallisväestö kutsuu Rautamieheksi.Vuonna 1784 syntyi Räpinassa maakansan keskuudessa kapina torppariveron määräämistä vastaan. Seipäin aseistautuneet torpparit kävivät kartanon puutarhassa taistelun, jossa menehtyi viisi torpparia.

  • Patsaat

Suutelevat opiskelijat -veistos

Veistossuihkulähde Suutelevat opiskelijat (Suudlevad tudengid) kuuluu Tarton keskeisiin tunnuksiin. Jo vuonna 1948 samassa paikassa sijaitsi suosittu suihkulähde: sitä kiersivät hääkulkueet, ja siinä jopa kylvettiin helteisinä päivinä. Veistos Suutelevat opiskelijat valmistui vuonna 1998 (kuvanveistäjä Mati Karmin). Vuodesta 2006 lähtien suihkulähdettä ovat ympäröineet laatat, joihin on kaiverrettu Tarton ystävyyskaupunkien nimet: Bærum, Deventer, Ferrara, Fredriksberg, Hafnarfjörður, Hämeenlinna, Kaunas, Lüneburg, Pihkova, Riika, Salisbury, Tampere, Turku, Uppsala, Veszprém, Zutphen. Kukin laatta on sijoitettu asianomaisen kaupungin suuntaan ja siihen on merkitty myös kaupungin etäisyys Tartosta kilometreinä.

  • Patsaat

Dalai Laman vierailun muistomerkki

Pühajärven rantapuistossa kävellessä ja järvivedessä uidessa voit tuntea pyhyyttä. Tiibetin kansallinen ja uskonnollinen johtaja Hänen pyhyytensä XIV Dalai Lama Tenzin Gyatso vieraili Virossa ja Otepäällä 3. lokakuuta 1991 ja siunasi samana päivänä sekä Pühajärven, Otepään että Viron. Hänen vierailunsa muistoksi pystytettiin järven rannalle puinen muistomerkki . Muistomerkki sijaitsee Pühajärven rannalla laulukentän vieressä, ja sen ohi menee myös Pyhäjärven ympäri kulkeva vaellusreitti.

  • Privacy Policy
Liity uutiskirjeeseen

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Hyväksyn markkinoinnin

Lõuna-Eesti Turismiklaster
info@visitsouthestonia.com