Setukaisten Lauluäidin Patsas

Lastensuojelupäivänä, 1. kesäkuuta 2004 paljastettiin Tartossa Küüni-kadulla kuvanveistäjä Ülo Õunan (1944-1988) pronssinen veistos "Isa ja poeg" (Isä ja poika). Kuvanveistäjän lesken Inara Õunan kertoman mukaan se kuvaa Ülo Õunaa itseään ja lapsi on muotoiltu heidän poikansa Kristjanin mukaan, kun hän oli puolitoistavuotias.Veistos tehtiin jo vuonna 1977 ja valettiin pronssiin vuonna 1987. Se piti alun perin asentaa Tallinnaan. Tarton kaupunki osti veistoksen syksyllä 2001.

Graniittisessa muistomerkissä on luku 100 000, jossa numeron 1 päällä sijaitsee pronssista tehty istuva lapsi. 100 000 tarttolaisen syntymistä merkitsevä muistomerkki sijoitettiin alussa entisen "Kaunas" -ravintolan ja Võidu-sillan väliselle viheralueelle. Johtuen ravintolan uusimisesta monumentti siirrettiin "Atlantis" ja kaarisillan välille Emajõgi-rannan viereen.

Pühajärven rantapuistossa kävellessä ja järvivedessä uidessa voit tuntea pyhyyttä. Tiibetin kansallinen ja uskonnollinen johtaja Hänen pyhyytensä XIV Dalai Lama Tenzin Gyatso vieraili Virossa ja Otepäällä 3. lokakuuta 1991 ja siunasi samana päivänä sekä Pühajärven, Otepään että Viron. Hänen vierailunsa muistoksi pystytettiin järven rannalle puinen muistomerkki . Muistomerkki sijaitsee Pühajärven rannalla laulukentän vieressä, ja sen ohi menee myös Pyhäjärven ympäri kulkeva vaellusreitti.

Otepäällä on hyvää energiaa! Myönteisten energiakenttien olemassaolon merkitsemiseen valmistettu patsas paljastettiin Mäe-kadulla 1. lokakuuta 1992 . Alueella on penkki, jonka sijainti, kuten myös patsaan sijaintipaikka, on valittu "tunneherkkien" toimesta. Energiapatsas on symboli ja huomautus nopeasti muuttuvassa maailmassa siitä, että ihminen on osa luontoa, jossa kaiken perustana ovat luonnonsäännöt ja jossa on tasapaino sekä keskinäinen riippuvuus.

Tunteellisesti ja vahvasti suunniteltu, historiaan takaisin vievä muistomerkki (2016) muistuttaa Võrusta ja Võrumaalta vuosina 1941-1952 kyyditettyjen ihmisten kovasta kohtalosta. Veistäjä Jaak Soans.

Oskar Lutsin muistomerkki pystytettiin vuonna 1987, muistomerkin tekijöitä ovat A. Rimm ja A. Murdmaa. Oskar Luts (1887–1953) oli virolainen kansankirjailija. Hänen tunnetuin ja rakastetuin teoksensa on koulumuistoihin perustuva lyyrinen ja humoristinen tarina "Arno ja kumppanit" ("Kevade"). Hän on kirjoittanut myös näytelmiä, lastenkirjoja, muistoja ja pakinoita. Tartossa, Riia-kadun talossa numero 38, jossa kirjailija asui viimeiset 17 elinvuottansa, sijaitsee hänen talomuseonsa. Oskar Luts on haudattu Tarton Paulusen hautausmaalle.

Etelä-Viron vapaustaisteilijoille omistettu muistopatsas on korkealla jalustalla seisova tuntemattoman sotilaan veistos. Sotilaan vyöllä on miekka ja kädessä liehuu lippu, toinen käsi on ojennettu korkealle. Alkuperäinen patsas paljastettiin luutnantti Julius Kuperjanovin syntymän 31-vuotispäivänä 11.10.1925 ja neuvostovalta tuhosi sen yöllä 21.9.1940. Nykyinen Vapaussodan muistopatsas paljastettiin 16.8.2013 samassa paikassa Kuperjanovinkadun varrella. Patsaan suunnitteli ja luonnoksen valmisti vuonna 1925 Amandus Adamson, joka osallistui myös pronssivaluun Italiassa. Pronssiveistoksen kopion valmisti kuvanveistäjä Jaak Soans. Patsaan uudelleen pystyttämisen hankkeen aloitti majuri Meelis Kivi.

"Maanaised" on veistäjä Mare Mikofin vuonna 1974 valmistunut veistosryhmä, joka on vuodesta 2013 esillä Raatihuoneentorilla Tarton taidemuseon edessä. Se esittää kahta naista, joista vanhempi istuu tyytyväisen voipuneena ja toinen, nuorempi, seisoo hänen vieressään käsi empaattisesti vanhemman olan ympärillä. Sukupolvien ero tulee selvästi esiin maalaisnaisten vaatetuksessa - nuoremmalla on housut, kevyt liivi ja korokepohjakengät ja vanhemmalla mekko ja esiliina ja paljaat jalat. Veistosryhmän "Maanaised" paljastuksella juhlistettiin Tarton taidemuseon 25. toimintavuotta kaltevassa talossa.