K. Menning oli ammattiteatterin perustajia Virossa, ensimmäinen paikallinen ammattimainen teatterinjohtaja ja ohjaaja, joka toimi vuosina 1906-1914 Vanemuisen teatterinjohtajana. Patsaan tekijä on Mare Mikoff ja patsaan suurimpia erityispiirteitä on ainutlaatuinen mahdollisuus pyöritellä sitä ympäri jalustallaan.
Tarton vanhassakaupungissa vuonna 1999 luotu veistosryhmä kuvaa hauskaa spekulaatiota kirjallisuushistoriasta. Penkin päällä istuu kaksi aikalaista ja nimikaimaa, tai kaksi Wildea: irlantilainen kirjailija Oscar Wilde (1854–1900) ja virolainen kirjailija Eduard Vilde (1865–1933). Kuvanveistäjä Tiiu Kirsipuu, joka mallinsi kirjailijoiden hahmot valokuvien perusteella, on todennut, että luodessaan kaksoishahmoa hänellä oli mielessään vuosi 1890, jolloin kaksi Wildea olisi voinut todella tavata ja vaihtaa muutaman nokkelan sanan. Veistos symboloi ystävyyttä ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Kahden kirjailijan veistos sijaitsee Tarton arkkitehtonisen monumentin, entisen Mattiesenin kirjapainon edessä, jossa nykyään toimii viini- ja taideravintola Vilde ja Vine. Veistos on sekä paikallisten että vierailijoiden rakastama maamerkki. Kirjailijoiden vieressä olevalla penkillä istuen voit ottaa upeita valokuvia Tarton-vierailustasi. Vuonna 2004 veistoksen kopio lahjoitettiin myös Irlannin Galwayn kaupungille, josta kirjallisuuden klassikon Oscar Wilden isän suku on kotoisin.
The sculpture of Russian Empress Catherine II (sculptor Jaak Soans) was installed on the renovated Catherine Alley in 2014.The city of Võru was established as the centre of the newly created county under the new Provincial Governance Law of 1784. Catherine II personally gave a number of orders for the founding of a new city and affirmed the coat of arms of the city. The avenue from the first house of Võru town, the main building of the manor belonging to von Mengdens (Võru upper secondary school) to Lake Tamula, is shown on very early maps of Võru city. Catherine Alley connects the city's central square with Kreutzwald Park and Tamula Lake's promenade.
Veistos Tarton markkinarakennuksen edessä paljastettiin 17.1.2008, tekijä kuvanveistäjä Mati Karmin. Terästynnyri tukeutuu graniittipohjalle, jossa oleva kivikirjoitus kertoo, että veistoksen paljastamisen päivä 17. tammikuuta on kansankalenterissa Tõnisepäev eli talviharjapäivä, jolloin vanhojen virolaisten huomion keskipisteenä oli sika.
Lastensuojelupäivänä, 1. kesäkuuta 2004 paljastettiin Tartossa Küüni-kadulla kuvanveistäjä Ülo Õunan (1944-1988) pronssinen veistos "Isa ja poeg" (Isä ja poika). Kuvanveistäjän lesken Inara Õunan kertoman mukaan se kuvaa Ülo Õunaa itseään ja lapsi on muotoiltu heidän poikansa Kristjanin mukaan, kun hän oli puolitoistavuotias.Veistos tehtiin jo vuonna 1977 ja valettiin pronssiin vuonna 1987. Se piti alun perin asentaa Tallinnaan. Tarton kaupunki osti veistoksen syksyllä 2001.
Pühajärven rantapuistossa kävellessä ja järvivedessä uidessa voit tuntea pyhyyttä. Tiibetin kansallinen ja uskonnollinen johtaja Hänen pyhyytensä XIV Dalai Lama Tenzin Gyatso vieraili Virossa ja Otepäällä 3. lokakuuta 1991 ja siunasi samana päivänä sekä Pühajärven, Otepään että Viron. Hänen vierailunsa muistoksi pystytettiin järven rannalle puinen muistomerkki . Muistomerkki sijaitsee Pühajärven rannalla laulukentän vieressä, ja sen ohi menee myös Pyhäjärven ympäri kulkeva vaellusreitti.
Setukaisten Lauluäidin patsas on omistettu kaikille nimekkäimmille Setomaan lauluäideille, etenkin Hilana Taarkan, Miko Oden ja Irö Matrinan muistolle. Setukaisten Lauluäidin patsas valmistui ja paljastettiin IV Setu Leelopäivillä vuonna 1986. Setukaisten Lauluäidin patsaan malli tehtiin Kunstnike Majassa, tekijä oli kuvanveistäjä Elmar Rebane. Patsaan pituus on 3 m, paino 9 tonnia ja materiaalina on graniitti. Obinitsan tekojärven ja Setukaisten Museopirtin avajaisjuhlissa vuonna 1995 julkistettiin muistokivet Setukaisten Lauluäidin patsaan vieressa myös muille paikallisille laulajille.
Oskar Lutsin muistomerkki pystytettiin vuonna 1987, muistomerkin tekijöitä ovat A. Rimm ja A. Murdmaa. Oskar Luts (1887–1953) oli virolainen kansankirjailija. Hänen tunnetuin ja rakastetuin teoksensa on koulumuistoihin perustuva lyyrinen ja humoristinen tarina "Arno ja kumppanit" ("Kevade"). Hän on kirjoittanut myös näytelmiä, lastenkirjoja, muistoja ja pakinoita. Tartossa, Riia-kadun talossa numero 38, jossa kirjailija asui viimeiset 17 elinvuottansa, sijaitsee hänen talomuseonsa. Oskar Luts on haudattu Tarton Paulusen hautausmaalle.