Catherine II Sculpture and Catherine Alley (Katariina allee)

Säden puistossa tulijoita tervehtii uljaasti hattua nostaen NIPPERNAATI, ikuinen vaeltaja ja haaveilija. Katso hänen nostetun vaellussaappaansa pohjaa ja näet houkuttelevia vaellusreittejä. Jos saat pienenkin osan siitä kiillotettua, sinua seuraa vaellusonni kaikilla teillä. Katso häntä silmiin ja unelmat heräävät sinunkin sielussasi. Mikäli katseesi jää lumoutuneena hänen silmiinsä, täyttyy toiveesi jostain kauniista ja ainutkertaisesta. Mennessäsi vilkuta hänelle ja seikkailut seuraavat sinua.A. Gailitin romaanin "Toomas Nippernaati" päähenkilön inspiroima voimakas pronssipatsas NIPPERNAATI odottaa tapaavansa sinut.

Tunteellisesti ja vahvasti suunniteltu, historiaan takaisin vievä muistomerkki (2016) muistuttaa Võrusta ja Võrumaalta vuosina 1941-1952 kyyditettyjen ihmisten kovasta kohtalosta. Veistäjä Jaak Soans.

Oskar Lutsin muistomerkki pystytettiin vuonna 1987, muistomerkin tekijöitä ovat A. Rimm ja A. Murdmaa. Oskar Luts (1887–1953) oli virolainen kansankirjailija. Hänen tunnetuin ja rakastetuin teoksensa on koulumuistoihin perustuva lyyrinen ja humoristinen tarina "Arno ja kumppanit" ("Kevade"). Hän on kirjoittanut myös näytelmiä, lastenkirjoja, muistoja ja pakinoita. Tartossa, Riia-kadun talossa numero 38, jossa kirjailija asui viimeiset 17 elinvuottansa, sijaitsee hänen talomuseonsa. Oskar Luts on haudattu Tarton Paulusen hautausmaalle.

Setukaisten Lauluäidin patsas on omistettu kaikille nimekkäimmille Setomaan lauluäideille, etenkin Hilana Taarkan, Miko Oden ja Irö Matrinan muistolle. Setukaisten Lauluäidin patsas valmistui ja paljastettiin IV Setu Leelopäivillä vuonna 1986. Setukaisten Lauluäidin patsaan malli tehtiin Kunstnike Majassa, tekijä oli kuvanveistäjä Elmar Rebane. Patsaan pituus on 3 m, paino 9 tonnia ja materiaalina on graniitti. Obinitsan tekojärven ja Setukaisten Museopirtin avajaisjuhlissa vuonna 1995 julkistettiin muistokivet Setukaisten Lauluäidin patsaan vieressa myös muille paikallisille laulajille.

Valgassa syntynyt painonnostaja Alfred Neulant (1895-1966) on ensimmäinen virolainen olympiavoittaja. Vuonna 1920 hän palasi Antwerpenin olympiakisoista kotiin kultamitalin voittaneena. Menestystä hänellä oli myös Pariisin olympiakisoissa, jossa hän voitti hopeamitalin. Hyvä tietää: *Pronssisen rintakuvan tekijä on kuvanveistäjä Mati Karmin: *Valgasta oli kotoisin myös ensimmäinen tiedossa oleva olympiakisoihin osallistunut virolainen Hermann Lerchenbaum, joka osallistui vuonna 1896 Ateenan olympiakisoihin USA:n sotalaivaston soutujoukkueessa.

Kaarnakivi Rõugen puistossa on kirjailija Juhan Jaikin sadanneksi syntymäpäiväksi pystytetty muistomerkki, jonka veisti Tiiu Kirsipuu. Võrumaalta Sännasta kotoisin oleva fantasiatarinoiden kirjoittaja, kirjailija Juhan Jaik (1899–1948) osasi kirjoittaa lumoavia tarinoita ja runoja sekä aikuisille että lapsille. Viron lastenkirjallisuuden varastoon kuuluva tonttu- ja eläintarinoiden kokoelma ”Kaarnakivi” tarjoaa meille jännitystä yhä nykyäänkin. Kaarnakivi, kuten monet jo tietävät, on yksi sellainen pieni kivi, joka antaa ihmiselle kaiken, kun ihminen löytää sen ja osaa hoitaa sitä viisaasti.

Tarton vanhassakaupungissa vuonna 1999 luotu veistosryhmä kuvaa hauskaa spekulaatiota kirjallisuushistoriasta. Penkin päällä istuu kaksi aikalaista ja nimikaimaa, tai kaksi Wildea: irlantilainen kirjailija Oscar Wilde (1854–1900) ja virolainen kirjailija Eduard Vilde (1865–1933). Kuvanveistäjä Tiiu Kirsipuu, joka mallinsi kirjailijoiden hahmot valokuvien perusteella, on todennut, että luodessaan kaksoishahmoa hänellä oli mielessään vuosi 1890, jolloin kaksi Wildea olisi voinut todella tavata ja vaihtaa muutaman nokkelan sanan. Veistos symboloi ystävyyttä ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Kahden kirjailijan veistos sijaitsee Tarton arkkitehtonisen monumentin, entisen Mattiesenin kirjapainon edessä, jossa nykyään toimii viini- ja taideravintola Vilde ja Vine. Veistos on sekä paikallisten että vierailijoiden rakastama maamerkki. Kirjailijoiden vieressä olevalla penkillä istuen voit ottaa upeita valokuvia Tarton-vierailustasi. Vuonna 2004 veistoksen kopio lahjoitettiin myös Irlannin Galwayn kaupungille, josta kirjallisuuden klassikon Oscar Wilden isän suku on kotoisin.

Veistos Tarton markkinarakennuksen edessä paljastettiin 17.1.2008, tekijä kuvanveistäjä Mati Karmin. Terästynnyri tukeutuu graniittipohjalle, jossa oleva kivikirjoitus kertoo, että veistoksen paljastamisen päivä 17. tammikuuta on kansankalenterissa Tõnisepäev eli talviharjapäivä, jolloin vanhojen virolaisten huomion keskipisteenä oli sika.