EVKL Kükitan vanhauskoisten rukoushuone

Obinitsan ortodoksisen koulu-kirkon rakentaminen aloitettiin 1897, vihittiin 1904. Baltian maissa ainutlaatuinen koulu-kirkko oli puinen, kaksikerroksinen rakennus, jossa oli kellotorni. Vuonna 1950 kirkko suljettiin ja rakennus annettiin koulun käyttöön. OBINITSAN UUSI KIRKKO sijaitsee Obinitsasta Piusalle vievän maantien varrella hautausmaan vieressä. Vuonna 1950 paikallinen pastori Vileomon Talomees aloitti uuden kirkon rakentamisen. Vuonna 1951 kirkon rakentamista yritettiin häiritä monilla tavoin. Obinitsan uuden kirkon rakentamista ei tukenut Võrun maakunnan rovastikunta, mutta sitä kannatti Viron hiippakunta. Kirkon vihki Herran kunniaksi vuonna 1952 Tallinnan piispa Roman.

Nõon kauppalasta löytyy hieno nähtävyys - viidellä sipulikupolilla varustettu maakivi- ja tiiliskivimuurinen historistinen ortodoksinen kirkko. Nõon seurakunta perustettiin vuonna 1852 virolaisille ortodokseille, jotka kuuluivat aiemmin Tarton Yrjön seurakuntaan. Arkkitehtonisesti huomattava, kalkitusta maakivestä ja punatiilistä rakennettu kirkko, jossa on lännen puoleinen kellotorni, valmistui vuonna 1873. Kirkon sisäarkkitehtuuri on yksinkertaista, ikonostaasi on 1800-luvun lopulta. Nõon Pyhän Kolminaisuuden kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia jokaisen kuukauden toisena lauantaina.

Arkkienkeli Mikaelille omistettu kirkko valmistui vuonna 1785. Kirkko sijaitse Räpinan järven rannalla ja sen luota avautuu kaunis näköala Sillapään kartanolle ja puistoon. Myöhäisbarokkityyliin rakennetun kirkon muurit ovat maakiveä ja katettu rappauksella. Kirkon etusivua komistavat samalta ajalta peräisin olevat pylväät, jotka symboloivat toivoa ja rakkautta.Kirkon erään arvokkaimman esineen, kaksiosaisen alttarimaalauksen Kristuksen ilmestyminen Maria Magdaleenalle ja Jeesuksen hautaus, on maalannut Carl Antropoff vuonna 1871.

Tule tutustumaan vanhasta venäläisestä kirkkoarkkitehtuurista mallinsa saaneeseen kaksikerroksiseen sipulikupoliseen Tartu Püha Aleksandri -kirkkoon (suunnittelija arkkitehti Vladimir Lunski). Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1914 ja se vihittiin uudelleen käyttöön 2003. Hyvä tietää: - Tartu Aleksandri -kirkon peruskiveen on muurattu sinkkilaatikko, jossa on pyhän ihmisen jäännökset ja kuparilevy, jossa on viesti: Peruskivi on muurattu Keisari Nikolai II hallituksen aikana 27. toukokuuta 1914 Riikan ja Miitavin ylipapin Joannin toimesta. Kirkko otettiin yhteiseen käyttöön vuonna 1940 ja sitä käyttivät varastorakennuksena Tarton yliopisto ja Viron kansallismuseo.

Põlva Püha Neitsi Maarja -kirkko on Võrumaan vanhimpia kirkkoja. Kirkossa on vanha alttaritaulu "Pyhä ehtoollinen" (1650) ja saarnastuolin taulut (1647). Alttaritaulu "Ylösnousemus" (Friedrich Ludwig von Maydell, 1845). Alkuperäisestä neliömäisestä, pohjakaavaltaan kolmiholvisesta kirkosta on säilynyt korkealla ja syvällä seinäsyvennyksellä torni ja länsisivu. Hyvä tietää: Legendan mukaan kirkon avainta pitää hallussaan kirkon seinään muurattu polvilleen laskeutunut Maarja-niminen tyttö. Sieltä on periytynyt sekä kirkon että Põlva-nimet.

Kaupungin sydämessä sijaitseva Jaani-kirkko valmistui vuonna 1816 arkkitehti Chr. Haberlandin projektin mukaan ja on ainoa kirkko Virossa, jossa on ovaalinen pohjapiirros. Kirkon 1867 valmistuneet urut ovat säilyneet alkuperäisinä ja se on Viron ainoa säilynynyt Friedrich Ladegastin rakentama soitin. Tilaavassa ja valoisessa kirkonsalissa on myös erittäin hyvä akustiikka.Hyvä tietää: *Kirkon urut kuuluvat Euroopan 200 parhaimpien urkujen joukkoon; *keskipäivällä ja keskiyöllä kuuluu kirkon kellotornista musiikkia.

Linnanmuureille rakennettu kirkko, joka on puoli vuosisataa sitten jälleenrakennettu sodan aiheuttamista raunioista. Alttari, saarnatuoli, valaisimet ja tornikellot (XIX) ovat peräisin Tarton yliopiston lakkautetusta kirkosta.

Keskiaikainen Rõngun Mikaelin kirkko on omistettu arkkienkeli Mikaelille. Kirkko tunnetaan myös Rõngu vanhimpana rakennuksena. Kirkko vahingoittui paljon useiden sotien aikana ja alkuperäinen arkkitehtuuri on kunnostustöissä aikojen saatossa osittain muuttunut. Kirkon nykyinen muoto on peräisin viimeisestä uudelleen rakentamisesta vuodelta 1901.Huomiota herättävät kirkon alttarimaalaus (1901, Dresdenin mestarin teos), urut (V. Müllverstedt 1874) ja lasimaalaukset (1900, Riian mestarien teos).Hyvä tietää:Kirkko osallistuu "Tiekirkko" ja "Kirkkojen yö" -ohjelmiin.Vierailla voi sunnuntaisin jumalanpalvelun aikaan tai ennakkosopimuksella.