EAÕK Tartu Püha Aleksandri -kirkko

Linnanmuureille rakennettu kirkko, joka on puoli vuosisataa sitten jälleenrakennettu sodan aiheuttamista raunioista. Alttari, saarnatuoli, valaisimet ja tornikellot (XIX) ovat peräisin Tarton yliopiston lakkautetusta kirkosta.

Vastseliinan vanhalla hautausmaalla eli saksalaisella hautausmaalla sijaitsee Vastseliinan kartanon kappeli, jota kansan suussa kutsutaan myös Liphartien hautakappeliksi. Se rakennettiin samana vuonna nykyisen Vastseliinan kirkon kanssa (1772). Liphartien, Liivinmaan yhden rikkaimman aatelissuvun hallussa oli koko Vastseliinan pitäjä Missosta Oravaan ja he hallitsivat Vastseliinassa seitsemässä polvessa. Vastseliinan lisäksi tämän perheen jäsenille kuului myös useita kartanoita, myös Raadin kartano. Vastseliinan kartanon kappeli on yksi merkittävimpiä varhaisklassistisia maakappeleita. Tarkasteltavissa vain ulkopuolelta.

Kyseessä on nykyaikainen kirkkorakennus (arkkitehti Indrek Allmann), joka sijaitsee Toomemägi alueella. Hyvä tietää: -Tartu Püha Luuka -kirkko on arvioitu Tarton 2002 parhaiten restauroiduksi rakennukseksi. -Kirkko sijaitsee tontilla, jonka entinen omistaja oli kuuluisa kirurgi Zoega von Manteuffel.

Obinitsan ortodoksisen koulu-kirkon rakentaminen aloitettiin 1897, vihittiin 1904. Baltian maissa ainutlaatuinen koulu-kirkko oli puinen, kaksikerroksinen rakennus, jossa oli kellotorni. Vuonna 1950 kirkko suljettiin ja rakennus annettiin koulun käyttöön. OBINITSAN UUSI KIRKKO sijaitsee Obinitsasta Piusalle vievän maantien varrella hautausmaan vieressä. Vuonna 1950 paikallinen pastori Vileomon Talomees aloitti uuden kirkon rakentamisen. Vuonna 1951 kirkon rakentamista yritettiin häiritä monilla tavoin. Obinitsan uuden kirkon rakentamista ei tukenut Võrun maakunnan rovastikunta, mutta sitä kannatti Viron hiippakunta. Kirkon vihki Herran kunniaksi vuonna 1952 Tallinnan piispa Roman.

Valga Jaani -kirkon seinään asennettiin vuonna 1934 mustasta graniitista tehty, lähes 200 nimeä sisältävä muistotaulu Viron Vapaussodan Pajun taistelussa kaatuneiden Suomen vapaaehtoisten kunniaksi. Kivellä olevan kilven päällä on Pohjan Poikien -rykmentin jääkarhumerkki. Vuonna 1940 muistotaulu murskattiin kommunistien toimesta. Pajun taistelun 80-vuotispäivänä 1999 muistotaulu paljastettiin uudelleen. Vuonna 1934 muistotaulun paljasti valtionpäämies Konstantin Päts. Ensimmäinen taulu valmistettiin Suomessa, toinen Tartossa. Lahjoituksia toista taulua varten keräsi Ylistaron kunta (Suomi) Ossi Salon johdolla.

Võrun luterilaisen Katariinan kirkon rakentamiseen lahjoitti Venäjän keisarinna Katariina II 28 000 hopearuplaa. Kirkko vihittiin käyttöön 24. heinäkuuta 1793 ja kirkolle annettiin Katariinan nimi. Oletetaan, että tämän tyyliltään barokkiperäisen varhaisklassisen yksilaivaisen kirkkorakennuksen, jossa on suuret kaari-ikkunat, on suunnitellut arkkitehti Christoph Haberlandt Riiasta. Vuoden 1879 peruskorjauksen yhteydessä torni sai uuden katon ja torniin asennettiin neljä kellotaulua. Kirkossa on Kriisan veljesten vuonna 1913 rakentamat urut. Katariinan kirkossa voi vierailla sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana.

Barokkiarkkitehtuuria ja pseudogotiikkaa (muunnos: Johann Gottfried Mühlhausen). 12 pientä nuolta tornissa symboloivat Kristuksen 12 apostolia. Kirkko kuin historiallinen pitäjän keskus, paastoraatti on rakennettu 1817.

Keskiaikainen Rõngun Mikaelin kirkko on omistettu arkkienkeli Mikaelille. Kirkko tunnetaan myös Rõngu vanhimpana rakennuksena. Kirkko vahingoittui paljon useiden sotien aikana ja alkuperäinen arkkitehtuuri on kunnostustöissä aikojen saatossa osittain muuttunut. Kirkon nykyinen muoto on peräisin viimeisestä uudelleen rakentamisesta vuodelta 1901.Huomiota herättävät kirkon alttarimaalaus (1901, Dresdenin mestarin teos), urut (V. Müllverstedt 1874) ja lasimaalaukset (1900, Riian mestarien teos).Hyvä tietää:Kirkko osallistuu "Tiekirkko" ja "Kirkkojen yö" -ohjelmiin.Vierailla voi sunnuntaisin jumalanpalvelun aikaan tai ennakkosopimuksella.