Võrun Katariinan kirkko

Mõnisten Ritsikun kirkko on toiseksi vanhin ortodoksikirkko Võrun maakunnassa (1855). Vanhin on Võrun Ekaterinan kirkko.Kirkko on omistettu profeetta Johannes Kastajalle ja seurakunta viettää kirkon nimipäivää vuosittain 24. kesäkuuta.Mõnisten Ristikun seurakunta on perustettu vuonna 1837. Rakennus on puinen ja sillä on peltikatto. Aluksi kirkon nimi oli Mõniste, koska se sijaitsi Mõnisten kartanon mailla. Mõnistessa kuitenkaan itse asiassa ei ollut kirkkoa, ja kirkko nimitettiin Mõnisten Ritsikun kirkoksi.Lukkarit ja pastorit tekivät paljon töitä paikallisväestön opetuksen hyväksi. Ritsikun seurakunnassa työskenteli vuoteen 1931 saakka yksi pitäjän koulu ja kolme apukoulua.

Nõon kauppalasta löytyy hieno nähtävyys - viidellä sipulikupolilla varustettu maakivi- ja tiiliskivimuurinen historistinen ortodoksinen kirkko. Nõon seurakunta perustettiin vuonna 1852 virolaisille ortodokseille, jotka kuuluivat aiemmin Tarton Yrjön seurakuntaan. Arkkitehtonisesti huomattava, kalkitusta maakivestä ja punatiilistä rakennettu kirkko, jossa on lännen puoleinen kellotorni, valmistui vuonna 1873. Kirkon sisäarkkitehtuuri on yksinkertaista, ikonostaasi on 1800-luvun lopulta. Nõon Pyhän Kolminaisuuden kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia jokaisen kuukauden toisena lauantaina.

Ensimmäinen vanhauskoisten rukoushuone sijaitsee Kükitalla – 14. syyskuuta 1740 vihittiin käyttöön Kükitan rukoushuone. Sodan aikana vuonna 1812 vanhauskoiset lahjoittivat Kükitan rukoushuoneen kasakoille. Vuonna 1833 oli Kükitan seurakunnan kirjoilla yhteensä 397 vanhauskoista. Nykyinen rukoushuone rakennettiin vuonna 1948 toisessa maailmansodassa tuhoutuneen rukoushuoneen tilalle. Vanhauskoiset pitävät jumalanpalveluksia joka sunnuntai ja kaikkina pyhinä, kuten jouluna, pääsiäisenä ja loppiaisena.

Rannussa sijaitseva apostolinen ortodoksinen kirkko rakennettiin vuosina 1899–1901 ja vihittiin 5. toukokuuta 1905 Jeesuksen Jerusalemiin-menon kunniaksi. Sen takia kirkkoa kutsutaan myös Rannun Herran Jerusalemiin-menon kirkoksi.Ortodoksisen seurakunnan toiminta lopetettiin vuonna 1961 ja rakennus otettiin käyttöön Rannun sovhoosin eli valtiontilan varastona. 1980-luvulla Rannun sovhoosi päätti oikaista vääryyden ja korjasi kirkonrakennuksen. Hyvän akustiikan vuoksi kirkkoa on käytetty myös konserttipaikkana.Nykyään kirkossa jumalanpalveluksia ei pidetä.

Tartossa toimineet baptistiseurakunnat liittyivät toisen maailmansodan jälkeen ainoaan jäljelle jääneeseen baptistiseen rukoushuoneeseen: Kolgatan seurakuntaan, jonka rukoushuone oli avattu vuonna 1931. Vuonna 2013 seurakunta muutti tilanpuutteen vuoksi vanhasta Karlovan kaupunginosassa sijainneesta rukoushuoneesta keskustan rajalla sijaitsevaan moderniin vuonna 1995 valmistuneeseen kirkkoon. Avajaisjumalanpalvelus uudessa Veski-kadun rakennuksessa pidettiin 10.11.2013 yhdessä Kolgatan seurakunnan 112-vuotispäivän juhlinnan kanssa. Seurakunta kuuluu Viron evankeliskristittyjen ja baptistiseurakuntien liittoon. Vironkielisiä jumalanpalveluksia järjestään sunnuntaisin kello 11, venäjänkielisiä kello 13.

Keskiaikainen Rõngun Mikaelin kirkko on omistettu arkkienkeli Mikaelille. Kirkko tunnetaan myös Rõngu vanhimpana rakennuksena. Kirkko vahingoittui paljon useiden sotien aikana ja alkuperäinen arkkitehtuuri on kunnostustöissä aikojen saatossa osittain muuttunut. Kirkon nykyinen muoto on peräisin viimeisestä uudelleen rakentamisesta vuodelta 1901.Huomiota herättävät kirkon alttarimaalaus (1901, Dresdenin mestarin teos), urut (V. Müllverstedt 1874) ja lasimaalaukset (1900, Riian mestarien teos).Hyvä tietää:Kirkko osallistuu "Tiekirkko" ja "Kirkkojen yö" -ohjelmiin.Vierailla voi sunnuntaisin jumalanpalvelun aikaan tai ennakkosopimuksella.

Kanepi Jaani -kirkko on erittäin kaunis kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti on Friedrich Siegel. Kirkossa on alttaritaulu "Kristus ristillä" (A.Bauer 1857) ja pseudogoottilaista tyyliä alttari, valtiollisesti on suojattu kaksi puista kynttiläjalkaa (1810) ja 1700-luvulta peräisin oleva koivuinen nojatuoli. Kirkon tornin huipulla on aamuntähti. Hyvä tietää: Kanepi Jaani -kirkko rakennettiin vuosina 1804-1810 vanhan puukirkon tilalle. Vuonna 1831 kirkon sytytti palamaan salamanisku. Nykyinen kirkko on Kanepi-kirkko vuodesta 1877.

Otepään Talvikirkko on rakennettu vanhasta kirkkokartanon apurakennuksesta ja on käytössä lokakuun puolivälistä äitienpäivään. Tämä pieni ja mukava kirkko on valmistunut suomalaisten, Vihdin seurakunnan avulla. Kirkko on vihitty käyttöön 6. joulukuuta 1992 - Suomen itsenäisyyspäivänä. Talvikirkon vihitty nimi on Lesknaise ja vaeslapse kabel (Leskinaisten ja orpojen kappeli). Leskinaisille se on omistettu sen takia, että neuvostovallan aikana juuri he ylläpitivät kirkkoa pienestä palkastaan. Talvikirkon vieressä sijaitsevassa pappilassa on siunattu Viron ylioppilasseuran sinivalkoinen lippu, josta tuli myöhemmin Viron kansallislippu.