Mõnisten Ritsikun kirkko

Saatsen uusi kivikirkko valmistui vuonna 1801 ja sen suojeluspyhimykseksi tuli suurmarttyyri Paraskeva Ikoniumilainen, joka asui Lykaonian Ikonionissa eli Ikoniumissa (nyk. Konya Turkissa). Vanhan kirkon sijaa merkitsee uuden kirkon lähellä oleva kivipatsas.Kirkossa voi nähdä vanhasta puukirkosta peräisin olevien ikonostaasin osien mukaan restauroidut ”kuninkaalliset portit”, jotka eivät enää ole käytössä, mutta antavat käsityksen barokkisesta rakennustaiteesta.Kirkossa on myös 1400-luvun kiviristi, joka uskotaan tekevän ihmeitä.Suurmarttyyri Paraskevan muistoksi Saatsessa on kaksi kirkollista juhlaa: päätnitsapäev (heinäkuun viimeinen perjantai) ja rämmanipäev (10. marraskuuta).

Obinitsan ortodoksisen koulu-kirkon rakentaminen aloitettiin 1897, vihittiin 1904. Baltian maissa ainutlaatuinen koulu-kirkko oli puinen, kaksikerroksinen rakennus, jossa oli kellotorni. Vuonna 1950 kirkko suljettiin ja rakennus annettiin koulun käyttöön. OBINITSAN UUSI KIRKKO sijaitsee Obinitsasta Piusalle vievän maantien varrella hautausmaan vieressä. Vuonna 1950 paikallinen pastori Vileomon Talomees aloitti uuden kirkon rakentamisen. Vuonna 1951 kirkon rakentamista yritettiin häiritä monilla tavoin. Obinitsan uuden kirkon rakentamista ei tukenut Võrun maakunnan rovastikunta, mutta sitä kannatti Viron hiippakunta. Kirkon vihki Herran kunniaksi vuonna 1952 Tallinnan piispa Roman.

Tartossa toimineet baptistiseurakunnat liittyivät toisen maailmansodan jälkeen ainoaan jäljelle jääneeseen baptistiseen rukoushuoneeseen: Kolgatan seurakuntaan, jonka rukoushuone oli avattu vuonna 1931. Vuonna 2013 seurakunta muutti tilanpuutteen vuoksi vanhasta Karlovan kaupunginosassa sijainneesta rukoushuoneesta keskustan rajalla sijaitsevaan moderniin vuonna 1995 valmistuneeseen kirkkoon. Avajaisjumalanpalvelus uudessa Veski-kadun rakennuksessa pidettiin 10.11.2013 yhdessä Kolgatan seurakunnan 112-vuotispäivän juhlinnan kanssa. Seurakunta kuuluu Viron evankeliskristittyjen ja baptistiseurakuntien liittoon. Vironkielisiä jumalanpalveluksia järjestään sunnuntaisin kello 11, venäjänkielisiä kello 13.

Peipsin rannalla sijaitsevaan Kasepään kylään kannattaa tulla katsomaan vanhauskoisten rukoushuonetta, joka on toiminut jatkuvasti jo 1700-luvulta. Nykyinen rukoushuone on rakennettu 1900-luvun alussa, sen suunnitteli maakunnan arkkitehti Wilhelm Schilling vuonna 1902. Frolovin koulukunnan mestarit uudistivat rukoushuoneen ikonostaasia ennen toista maailmansotaa. Rukoushuoneessa on ikoneja jopa 1600-luvulta. Rukoushuoneessa järjestetään venäjänkielisiä jumalanpalvelukisa sunnuntaisin kello 10.

Nõon kauppalassa sinua odottaa ainut aidoilla keskiaikaisilla holveilla (1200-luku) varustettu maakirkko Etelä-Virossa. Kirkossa on puinen harjatorni (1817) ja 1800-luvun pseudogoottilainen sisustus. Nõon Pyhän Laurentiuksen kirkosta löydät Tõnis Grenzsteinin alttaritaulun "Kristus ristillä" (1895) ja neljä puista apostolin kuvaa (Jaan Koort, 1910), kaksi urkua, Walcker (suuri, 1890) ja Müllverstedt (pieni, 1903) sekä seurakunnan pitkäaikaisen papin, Viron lippulaulun sanojen kirjoittajan Martin Lipun (1854-1923) patsaan.Nõon kirkko osallistuu kesäisin Viron kirkkoneuvoston projektiin "Tiekirkot".Jumalanpalvelukset sunnuntaisin kello 11.

Miiksen Johannes Kastajan kirkko on pieni puinen ortodoksinen kirkko Viron kaakkoisosassa Setomaalla. Tämän kirkon tekee erityiseksi ennen kaikkea sen tarina. Se rakennettiin vuonna 1953, neuvostoaikana, jolloin uskontoa ja kirkkojen rakentamista ei suosittu. Paikalliset ottivat kuitenkin rohkean askeleen ja rakensivat kirkon omilla voimillaan, usein iltaisin ja öisin välttääkseen viranomaisten huomion. Tänään Miiksen kirkko on jälleen Seto-yhteisön voiman ja sitkeyden symboli, jossa paikallinen yhteisö kunnosti rappeutuvan pyhäkön uudeksi ja silmiinpistäväksi seto-kirkoksi. Alttari ja ikonit säilyivät, mutta uusi on pitsikuvioinen julkisivu, jossa käytettiin sekä seto-värejä (punaista, sinistä ja lampaanvillan valkoista) että seto-vyön kuvioita. Kirkon ympärillä sijaitsevat myös vanha hautausmaa ja pyhät kivet, jotka antavat paikalle erityisen historiallisen ja hengellisen ilmapiirin. Kirkko on avoinna kerran kuukaudessa palveluksen aikana, muina aikoina kirkkoon pääsee sopimalla kirkonvanhimman kanssa (puhuu viroa ja venäjää). Vieraskielistä Setomaan kierrosta varten suosittelemme tilaamaan paikallisen oppaan.

Tule katsomaan Viron maalaiskirkoista yhtä suurimpaa ja vanhimpaa - Võnnun Jakobin -kirkkoa. Kirkko rakennettiin 1232-1236 piispa Hermannin käskystä. 1700-luvulla rakennettiin torni. Kirkon alttaria koristaa alttaritaulu "Kristus ristillä" (Otto von Moeller, 1873). Kirkon ympärillä on 1800-luvun alussa perustettu 2 ha -mittainen puisto. Hyvä tietää: -Võnnu kirkon urkuja (1895) katsotaan olevan yhden selkeimmin soivia urkuja Virossa. -Kirkossa on Borodino-taistelussa kaatuneen aatelin R. von Nolckenin klassistinen hautamonumentti (kuvanveistäjä Paolo Triscomi).

Tarton Toomemäellä sijaitseva tuomiokirkko on yksi Viron huomattavimmista ja suurimmista keskiaikaisista rakennuksista sekä ainoa kaksitorninen kirkko. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo 1200-luvulla, jolloin Tartto oli tärkeä piispankaupunki, ja rakennustöitä sekä lisäyksiä jatkettiin 1500-luvun alkuun asti. Uskonpuhdistuksen aikana tuomiokirkko jäi tyhjilleen ja muuttui ajan myötä raunioiksi. Kuitenkin juuri nämä voimakkaat muurit ja avarat holvikaaret ovat edelleen yksi Vanhan Liivinmaan merkittävimpiä tiiligotiikan esimerkkejä, jotka heijastavat keskiaikaisen arkkitehtuurin mittasuhteita ja mestareiden taitoa. Tuomiokirkon rakennuksessa toimii Tarton yliopiston museo, joka esittelee tieteen, yliopistokoulutuksen ja Tarton akateemisen hengen kehitystarinaa. Vierailijoilla on mahdollisuus käydä tuomiokirkon torneissa, joista avautuu yksi kauneimmista näkymistä Tarton kaupunkiin ja Emajoen laaksoon. Tornien vieressä sijaitsee Toompood, josta löytyy lahjoja, tiedeaiheisia matkamuistoja ja yliopiston symboliikalla varustettuja muistoesineitä. Iltaisin maagista tunnelmaa lisää valaistusinstallaatio.