EELK Võnnu Jakobi -kirkko

Barokkiarkkitehtuuria ja pseudogotiikkaa (muunnos: Johann Gottfried Mühlhausen). 12 pientä nuolta tornissa symboloivat Kristuksen 12 apostolia. Kirkko kuin historiallinen pitäjän keskus, paastoraatti on rakennettu 1817.

Tarton vanhauskoisten rukoushuone on pieni ja viihtyisä jumalanhuone, joka sijaitsee vuonna 1946 sodassa tuhoutuneen ison näyttävän kirkon tornin alaosassa olevassa restauroidussa eteisessä. Rukoushuonetta ei ole vielä saatu kunnostettua täysin. Rukoushuoneessa on siellä esillä hienoja 1800-luvun ikoneja sekä paikallisten ikonimaalareiden teoksia 1900-luvulta.Venäjänkielinen jumalanpalvelus pidetään sunnuntaisin klo 10.

Vastseliinan vanhalla hautausmaalla eli saksalaisella hautausmaalla sijaitsee Vastseliinan kartanon kappeli, jota kansan suussa kutsutaan myös Liphartien hautakappeliksi. Se rakennettiin samana vuonna nykyisen Vastseliinan kirkon kanssa (1772). Liphartien, Liivinmaan yhden rikkaimman aatelissuvun hallussa oli koko Vastseliinan pitäjä Missosta Oravaan ja he hallitsivat Vastseliinassa seitsemässä polvessa. Vastseliinan lisäksi tämän perheen jäsenille kuului myös useita kartanoita, myös Raadin kartano. Vastseliinan kartanon kappeli on yksi merkittävimpiä varhaisklassistisia maakappeleita. Tarkasteltavissa vain ulkopuolelta.

Helme-Tõrva apostolis-ortodoksinen Kristuksen Syntymisen -kirkko perustettiin Valga-kadulle vuosina 1903-1904. Rakennusmestarina toimi Karl Shurin. Rakennus, jossa on kaksi kupolia ja kellotorni näytti kauniilta Viljandi apostolis-ortodoksisen rovastikunnan kirkkojen ryhmässä. Vaikeiden syyskuun taistelujen aikana vuonna 1944 kirkko vaurioitui ja se palautettiin entiselleen vasta vuonna 1990 kamarisalina. Hyvä tietää: *neuvostovallan aikana kirkkoa käytettiin myös suola- ja sementtivarastona. *Nykyään kirkko-kamarisali kuuluu luterilaiselle kirkolle.

Tarton Pietarin kirkko on yksi Etelä-Viron kauneimmista uusgoottilaisista luterilaisista pyhäköistä, joka perustettiin 1800-luvun lopulla kasvavan vironkielisen yhteisön henkiseksi kodiksi. Arkkitehti Viktor Schröterin luoma kirkko erottuu 56,5 metrin korkealla tornillaan ja vaikuttavalla tiilijulkisivullaan, joka muokkasi koko Ülejõe-kaupunginosan ilmettä. Kirkon sali on valoisa ja avara, huomionarvoisella kolmikerroksisella sisustuksella. Puiset parvekkeet ja uusgoottilaiset kaaret antavat tilalle lämpöä ja arvokasta rytmiä, luoden vaikutelman todellisesta kaupunkikatedraalista. Vierailijat voivat ihailla Johann Kölerin alttarimaalausta "Kutsuva Kristus" (1897) ja kuunnella 1800-luvun lopulta peräisin olevaa 22 rekisterin urkuja, jotka tekevät Peetrin kirkosta yhden Tarton arvostetuimmista konserttipaikoista erinomaisella akustiikalla. Kirkko perustettiin Viron ensimmäisen laulujuhlan läheisyyteen ja on ollut tärkeä osa virolaisten kulttuuri- ja seurakuntahistoriaa siitä lähtien, kun sen peruskivi asetettiin vuonna 1882.

Tarton 1300-luvun goottilaistyylinen Johanneksenkirkko on yksi Viron vanhimmista kirkoista, ja se erottuu ainutlaatuisista terrakottaveistoksista, joita pidetään harvinaisina koko Euroopassa. Kirkossa oli alun perin yli 1000 käsintehtyä terrakottaveistosta, joista noin 200 on säilynyt. Jokainen veistos on ainutlaatuinen, minkä vuoksi on arveltu, että ne saattavat kuvata Tarton silloisia asukkaita tai muita tärkeitä henkilöitä. Johanneksen kirkon tornista avautuu upea näkymä koko Tarton historialliseen vanhaankaupunkiin. Tornissa on 2 pronssikelloa, Pietari ja Paavali. Joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina kirkossa on englanninkielinen jumalanpalvelus!

Vuonna 1997 valmistui Karula-kirkko, joka rakennettiin vanhasta kartanon vilja-aitasta. Vuonna 2001 valmistunut virolaisen taiteilijan Dolores Hoffmannin lasimaalaus Pyhä ehtoollinen, jossa on Karulan mäkisen maaston taustalla kuvattu opetuslapsina paikallisia asukkaita. Karula-kirkon ovet ovat avoinna vierailijoille sunnuntaisin jumalanpalveluksien aikana. Kirkossa vierailua koskien muina aikoina, pyydämme ottamaan yhteyttä seurakunnan edustajaan. Hyvä tietää: *Neuvostovallan aikan sama rakennus oli käytössä navettana. *Lasimaalauksen lahjoittivat Karula-kirkolle Saksan kartanonherra von Groten jälkeläiset.

Võrun luterilaisen Katariinan kirkon rakentamiseen lahjoitti Venäjän keisarinna Katariina II 28 000 hopearuplaa. Kirkko vihittiin käyttöön 24. heinäkuuta 1793 ja kirkolle annettiin Katariinan nimi. Oletetaan, että tämän tyyliltään barokkiperäisen varhaisklassisen yksilaivaisen kirkkorakennuksen, jossa on suuret kaari-ikkunat, on suunnitellut arkkitehti Christoph Haberlandt Riiasta. Vuoden 1879 peruskorjauksen yhteydessä torni sai uuden katon ja torniin asennettiin neljä kellotaulua. Kirkossa on Kriisan veljesten vuonna 1913 rakentamat urut. Katariinan kirkossa voi vierailla sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana.