Keskiaikainen goottilaistyylinen maalaiskirkko sijaitsee vanhan Pirita-Vastseliina-pyhiinvaellusreitin varrella. Kirkon valkoisia seiniä koristavat kapeat ja korkeat ympyräkaariset ikkunat ja kauniit kohokuvioidut kuvat länsijulkisivulla.Puhjan kirkossa käytössä olevat urut ovat harvinaisuus koko Euroopassa. Sellaisia on säilynyt tiettävästi vain 10. Halukkaat voivat mennä myös katsomaan kirkon tornia tarkemmin tai vierailla Puhjan pappilan kirkkomuseossa.Hyvä tietää:Kirkko osallistuu "Tiekirkko"- ja "Kirkkojen yö" -ohjelmiin.Jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 11. Kirkko on avoinna myös ennakkosopimuksella.
Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla. Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi, jolla oli voimakas neliskanttinen torni. Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle. Alttaritaulu on R. von Mühlenin ”Kristus ristillä” vuodelta 1854. Vuonna 1860 korotettiin kirkon seiniä ja kirkko katettiin peiliholvilla. Vuonna 1930 Rõugen kirkko sai ensimmäiset Kriisan veljesten rakentamat 31-rekisteriset urut. Ensimmäinen virolainen pastori oli Rudolf Gottfried Kallas. Hyvä tietää! Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kesäisin avoinna tiekirkkona. Torniin pääsy maksullinen (aikuiset 1.50, lapset 1, perhelippu 3 euroa)
This historicist-style church is built from red and yellow bricks and has five domes and a bell tower. It is one of the four representative churches of the Apostolic Orthodox Church in Estonia. The church is named after the priest martyr Isidore of Tartu. The church was built in 1897–1898 and was consecrated in 1898. The architect of the building is Vladimir Lunski.The church was built in 1896 for the congregation of Orthodox Russians and Latvians.
Tartossa toimineet baptistiseurakunnat liittyivät toisen maailmansodan jälkeen ainoaan jäljelle jääneeseen baptistiseen rukoushuoneeseen: Kolgatan seurakuntaan, jonka rukoushuone oli avattu vuonna 1931. Vuonna 2013 seurakunta muutti tilanpuutteen vuoksi vanhasta Karlovan kaupunginosassa sijainneesta rukoushuoneesta keskustan rajalla sijaitsevaan moderniin vuonna 1995 valmistuneeseen kirkkoon. Avajaisjumalanpalvelus uudessa Veski-kadun rakennuksessa pidettiin 10.11.2013 yhdessä Kolgatan seurakunnan 112-vuotispäivän juhlinnan kanssa. Seurakunta kuuluu Viron evankeliskristittyjen ja baptistiseurakuntien liittoon. Vironkielisiä jumalanpalveluksia järjestään sunnuntaisin kello 11, venäjänkielisiä kello 13.
Pindin Johanneksen kirkko on rakennettu arkkitehti J. G. Mühlhausenin suunnitelman mukaan. Kirkko vihittiin vuonna 1881. Ristin muotoisen kirkkorakennuksen länsipuolella on massiivinen torni, koillisessa sakasti. Alttaritaulu on jäljennös Rõugen kirkon Rudolf von zur Mühlenin alttaritaulusta ”Jeesus ristillä”. Vuonna 1903 vihittiin Kriisojen rakentamat uudet urut.Kirkon hautausmaalla on vapaussodassa kaatuneen kapteeni Friedrich Vreemanin (1894–1919) hauta ja muistomerkki. Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.30. Mielenkiintoista tietää: Pindin kirkossa palveli vuoteen 2004 asti Laine Villenthal, ensimmäinen Virossa papiksi vihitty nainen.
Rajan vanhauskoisten seurakunnan toiminnan voidaan katsoa alkaneen 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Rajan vanhauskoiset saivat luvan oman kirkon rakentamiseen vasta vuonna 1879. Kirkko tuhoutui toisessa maailmansodassa, jäljellä on vain kellotapuli. Nykyisessä rukoushuoneessa on 11 huonetta. Rukoushuoneessa asui vuosina 1854–1930 Gavriil Frolovile, joka opetti lapsille ikonien tekemistä ja vanhan kirkkoslaavin lukemista ja kirjoittamista sekä vanhanaikaisten nuottimerkkien mukaan laulamista.
Kanepi Jaani -kirkko on erittäin kaunis kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti on Friedrich Siegel. Kirkossa on alttaritaulu "Kristus ristillä" (A.Bauer 1857) ja pseudogoottilaista tyyliä alttari, valtiollisesti on suojattu kaksi puista kynttiläjalkaa (1810) ja 1700-luvulta peräisin oleva koivuinen nojatuoli. Kirkon tornin huipulla on aamuntähti. Hyvä tietää: Kanepi Jaani -kirkko rakennettiin vuosina 1804-1810 vanhan puukirkon tilalle. Vuonna 1831 kirkon sytytti palamaan salamanisku. Nykyinen kirkko on Kanepi-kirkko vuodesta 1877.
Nõon kauppalassa sinua odottaa ainut aidoilla keskiaikaisilla holveilla (1200-luku) varustettu maakirkko Etelä-Virossa. Kirkossa on puinen harjatorni (1817) ja 1800-luvun pseudogoottilainen sisustus. Nõon Pyhän Laurentiuksen kirkosta löydät Tõnis Grenzsteinin alttaritaulun "Kristus ristillä" (1895) ja neljä puista apostolin kuvaa (Jaan Koort, 1910), kaksi urkua, Walcker (suuri, 1890) ja Müllverstedt (pieni, 1903) sekä seurakunnan pitkäaikaisen papin, Viron lippulaulun sanojen kirjoittajan Martin Lipun (1854-1923) patsaan.Nõon kirkko osallistuu kesäisin Viron kirkkoneuvoston projektiin "Tiekirkot".Jumalanpalvelukset sunnuntaisin kello 11.