Pindin Johanneksen kirkko on rakennettu arkkitehti J. G. Mühlhausenin suunnitelman mukaan. Kirkko vihittiin vuonna 1881. Ristin muotoisen kirkkorakennuksen länsipuolella on massiivinen torni, koillisessa sakasti. Alttaritaulu on jäljennös Rõugen kirkon Rudolf von zur Mühlenin alttaritaulusta ”Jeesus ristillä”. Vuonna 1903 vihittiin Kriisojen rakentamat uudet urut.Kirkon hautausmaalla on vapaussodassa kaatuneen kapteeni Friedrich Vreemanin (1894–1919) hauta ja muistomerkki. Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.30. Mielenkiintoista tietää: Pindin kirkossa palveli vuoteen 2004 asti Laine Villenthal, ensimmäinen Virossa papiksi vihitty nainen.
Nõon kauppalassa sinua odottaa ainut aidoilla keskiaikaisilla holveilla (1200-luku) varustettu maakirkko Etelä-Virossa. Kirkossa on puinen harjatorni (1817) ja 1800-luvun pseudogoottilainen sisustus. Nõon Pyhän Laurentiuksen kirkosta löydät Tõnis Grenzsteinin alttaritaulun "Kristus ristillä" (1895) ja neljä puista apostolin kuvaa (Jaan Koort, 1910), kaksi urkua, Walcker (suuri, 1890) ja Müllverstedt (pieni, 1903) sekä seurakunnan pitkäaikaisen papin, Viron lippulaulun sanojen kirjoittajan Martin Lipun (1854-1923) patsaan.Nõon kirkko osallistuu kesäisin Viron kirkkoneuvoston projektiin "Tiekirkot".Jumalanpalvelukset sunnuntaisin kello 11.
Church of Blessed Virgin Mary in Torma is a late baroque trapezoidal aisleless church. The completed church was blessed in 1767 and in 1868, it was made more pseudogothic.There is a cup-shaped pulpit and people compare it to Noah’s ship. Services are held at the Church of Blessed Virgin Mary in Torma every Sunday at 11 a.m.
Püha Sakariase ja Elisabethi-kirkko on klassistinen; kolmiosainen pitkänomainen rakennus. Länsisivulla on kellotorni, idässä pyöreä rapsiid. Rakennuksen keskellä sijaitsee umpinaisessa eteisessä kupoli. Rakennuksen ulkosomistus on klassistinen, jossa on vanhanaikaisia koristeita. Sisustuksessa erottuvat yksinkertaiset 1800-luvun ikonit.
Otepään Talvikirkko on rakennettu vanhasta kirkkokartanon apurakennuksesta ja on käytössä lokakuun puolivälistä äitienpäivään. Tämä pieni ja mukava kirkko on valmistunut suomalaisten, Vihdin seurakunnan avulla. Kirkko on vihitty käyttöön 6. joulukuuta 1992 - Suomen itsenäisyyspäivänä. Talvikirkon vihitty nimi on Lesknaise ja vaeslapse kabel (Leskinaisten ja orpojen kappeli). Leskinaisille se on omistettu sen takia, että neuvostovallan aikana juuri he ylläpitivät kirkkoa pienestä palkastaan. Talvikirkon vieressä sijaitsevassa pappilassa on siunattu Viron ylioppilasseuran sinivalkoinen lippu, josta tuli myöhemmin Viron kansallislippu.
Saatsen uusi kivikirkko valmistui vuonna 1801 ja sen suojeluspyhimykseksi tuli suurmarttyyri Paraskeva Ikoniumilainen, joka asui Lykaonian Ikonionissa eli Ikoniumissa (nyk. Konya Turkissa). Vanhan kirkon sijaa merkitsee uuden kirkon lähellä oleva kivipatsas.Kirkossa voi nähdä vanhasta puukirkosta peräisin olevien ikonostaasin osien mukaan restauroidut ”kuninkaalliset portit”, jotka eivät enää ole käytössä, mutta antavat käsityksen barokkisesta rakennustaiteesta.Kirkossa on myös 1400-luvun kiviristi, joka uskotaan tekevän ihmeitä.Suurmarttyyri Paraskevan muistoksi Saatsessa on kaksi kirkollista juhlaa: päätnitsapäev (heinäkuun viimeinen perjantai) ja rämmanipäev (10. marraskuuta).
Tarton 1300-luvun goottilaistyylinen Johanneksenkirkko on yksi Viron vanhimmista kirkoista, ja se erottuu ainutlaatuisista terrakottaveistoksista, joita pidetään harvinaisina koko Euroopassa. Kirkossa oli alun perin yli 1000 käsintehtyä terrakottaveistosta, joista noin 200 on säilynyt. Jokainen veistos on ainutlaatuinen, minkä vuoksi on arveltu, että ne saattavat kuvata Tarton silloisia asukkaita tai muita tärkeitä henkilöitä. Johanneksen kirkon tornista avautuu upea näkymä koko Tarton historialliseen vanhaankaupunkiin. Tornissa on 2 pronssikelloa, Pietari ja Paavali. Joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina kirkossa on englanninkielinen jumalanpalvelus!
Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla. Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi, jolla oli voimakas neliskanttinen torni. Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle. Alttaritaulu on R. von Mühlenin ”Kristus ristillä” vuodelta 1854. Vuonna 1860 korotettiin kirkon seiniä ja kirkko katettiin peiliholvilla. Vuonna 1930 Rõugen kirkko sai ensimmäiset Kriisan veljesten rakentamat 31-rekisteriset urut. Ensimmäinen virolainen pastori oli Rudolf Gottfried Kallas. Hyvä tietää! Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kesäisin avoinna tiekirkkona. Torniin pääsy maksullinen (aikuiset 1.50, lapset 1, perhelippu 3 euroa)