Rõugen Marian kirkko

Miiksen Johannes Kastajan kirkko on pieni puinen ortodoksinen kirkko Viron kaakkoisosassa Setomaalla. Tämän kirkon tekee erityiseksi ennen kaikkea sen tarina. Se rakennettiin vuonna 1953, neuvostoaikana, jolloin uskontoa ja kirkkojen rakentamista ei suosittu. Paikalliset ottivat kuitenkin rohkean askeleen ja rakensivat kirkon omilla voimillaan, usein iltaisin ja öisin välttääkseen viranomaisten huomion. Tänään Miiksen kirkko on jälleen Seto-yhteisön voiman ja sitkeyden symboli, jossa paikallinen yhteisö kunnosti rappeutuvan pyhäkön uudeksi ja silmiinpistäväksi seto-kirkoksi. Alttari ja ikonit säilyivät, mutta uusi on pitsikuvioinen julkisivu, jossa käytettiin sekä seto-värejä (punaista, sinistä ja lampaanvillan valkoista) että seto-vyön kuvioita. Kirkon ympärillä sijaitsevat myös vanha hautausmaa ja pyhät kivet, jotka antavat paikalle erityisen historiallisen ja hengellisen ilmapiirin. Kirkko on avoinna kerran kuukaudessa palveluksen aikana, muina aikoina kirkkoon pääsee sopimalla kirkonvanhimman kanssa (puhuu viroa ja venäjää). Vieraskielistä Setomaan kierrosta varten suosittelemme tilaamaan paikallisen oppaan.

Legenda kertoo Roosan kartanon omistajasta, joka oli merihädässä ollessaan luvannut rakentaa kirkon pelastuttuaan. Pelastuttuaan onnellisesti hän pitikin lupauksensa ja vuonna 1735 Roosa sai ensimmäisen kirkkonsa. Nykyinen kirkko on jo kolmas Roosassa, valmistunut vuonna 1893. Massiivisissa luonnonkiviseinissä on kaari-ikkunat ja tiilikoristelu. Neliskanttisessa tornissa on kolmiokoristeet. Alttarikuva on kopio Rõugen Maarjan kirkon alttarikuvasta ”Kristus ristillä”. Urut ovat Kriisan veljesten ensimmäiset kirkkourut vuodelta 1900.

Otepään Talvikirkko on rakennettu vanhasta kirkkokartanon apurakennuksesta ja on käytössä lokakuun puolivälistä äitienpäivään. Tämä pieni ja mukava kirkko on valmistunut suomalaisten, Vihdin seurakunnan avulla. Kirkko on vihitty käyttöön 6. joulukuuta 1992 - Suomen itsenäisyyspäivänä. Talvikirkon vihitty nimi on Lesknaise ja vaeslapse kabel (Leskinaisten ja orpojen kappeli). Leskinaisille se on omistettu sen takia, että neuvostovallan aikana juuri he ylläpitivät kirkkoa pienestä palkastaan. Talvikirkon vieressä sijaitsevassa pappilassa on siunattu Viron ylioppilasseuran sinivalkoinen lippu, josta tuli myöhemmin Viron kansallislippu.

Tartossa toimineet baptistiseurakunnat liittyivät toisen maailmansodan jälkeen ainoaan jäljelle jääneeseen baptistiseen rukoushuoneeseen: Kolgatan seurakuntaan, jonka rukoushuone oli avattu vuonna 1931. Vuonna 2013 seurakunta muutti tilanpuutteen vuoksi vanhasta Karlovan kaupunginosassa sijainneesta rukoushuoneesta keskustan rajalla sijaitsevaan moderniin vuonna 1995 valmistuneeseen kirkkoon. Avajaisjumalanpalvelus uudessa Veski-kadun rakennuksessa pidettiin 10.11.2013 yhdessä Kolgatan seurakunnan 112-vuotispäivän juhlinnan kanssa. Seurakunta kuuluu Viron evankeliskristittyjen ja baptistiseurakuntien liittoon. Vironkielisiä jumalanpalveluksia järjestään sunnuntaisin kello 11, venäjänkielisiä kello 13.

Rauhallisesta Elvan kaupungista löydät historiallisen, punaisesta tiilestä rakennetun kirkon (arkkitehti Arved Eichom), joka on ensimmäinen Viron Tasavallassa rakennettu uusi jumalanhuone. Välillä toimi Tartu Jaani seurakunta Elva kauppalassa. Sen takia Elva kirkko muistuttaa jonkin verran Tartun Jaani kirkkoa, esim. harvinainen rappauksesta ja tiilistä ruusuikkunajäljennös kirkon länsiseinällä on viittaus nykyaikaiseen ruusuikkunaan, joka on myös Tartu Jaani -kirkossa.

Varnjan kylästä aivan Peipsijärven rannalta löydät ison kauniin kivisen rukoushuoneen, jonka paikallinen seurakunta on rakentanut omatoimisesti omalla kustannuksellaan. Valta osa rukoushuoneen runsaista ikoneista on peräisin 1900-luvun alusta. Kirkko on avoinna vierailijoille vain ennakkotilauksesta.Yhden vierailukerran hinta ryhmille alkaa 50 eurosta. Vierailun aikana saat paikallisen vanhauskoisen oppaan kertomista tarinoista mielenkiintoisen käsityksen vanhauskoisten elämästä ja historiasta. Vierailuun kannattaa varata noin tunti – vierailu on tämän ajan arvoista!Hyvä tietää, että naisilla kuuluu hyviin tapoihin mennä rukoushuoneeseen pää peitettynä. Ethän ota rukoushuoneessa kuvia tai videoita, kiitos!

Palamusen kirkko on yksi Pohjois-Tartumaan vanhimmista keskiaikaisista kirkoista. Kirkko on mainittu dokumenteissa ensimmäisen kerran vuonna 1234. Kirkko tarjosi linnoituskirkkona sotien aikaan suojaa hyökkääjiltä. Kirkon ympärillä on hautausalue, josta on jäljellä kaksi hautamerkkiä. Ainutlaatuiset puuveistokset alttarilla ja saarnatuolissa ovat vuodelta 1696. Rakennuksen itäseinän ulkosivulla on rappauksen alta tuotu esiin kvaaderimaalaus. Kirkossa järjestetään jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 11.00. Kirkossa järjestetään myös kauniita konsertteja ja joskus voi käydä katsomassa esityksiä.

Vuonna 1845 perustettiin Tartossa Viron ortodoksinen seurakunta ja pappi Joseph Shestakovskin (1856-1888) aloitteesta ryhdyttiin rakentamaan ortodoksista kirkkoa. Tarton Pyhän suuren kärsijä Georgin (Jyrin) kirkko valmistui seurakunnan jäsenten vapaaehtoisten lahjoitusten avulla, ja se vihittiin juhlallisesti käyttöön marttyyri Georgius Voittajan kunniaksi Riian ja Jelgavan piispa Benjaminin siunauksella vuonna 1870.