Helme-Tõrva apostolis-ortodoksinen Kristuksen Syntymisen -kirkko perustettiin Valga-kadulle vuosina 1903-1904. Rakennusmestarina toimi Karl Shurin. Rakennus, jossa on kaksi kupolia ja kellotorni näytti kauniilta Viljandi apostolis-ortodoksisen rovastikunnan kirkkojen ryhmässä. Vaikeiden syyskuun taistelujen aikana vuonna 1944 kirkko vaurioitui ja se palautettiin entiselleen vasta vuonna 1990 kamarisalina. Hyvä tietää: *neuvostovallan aikana kirkkoa käytettiin myös suola- ja sementtivarastona. *Nykyään kirkko-kamarisali kuuluu luterilaiselle kirkolle.
Vastseliinan linna valmistui vuonna 1342. Ruotsin hovista saatiin käsky rakentaa Vastseliinan linnakappelin lisäksi kirkko linnan ulkopuolelle. Uusi kirkko vihittiin Pyhän Katariinan kirkoksi. Kirkko ja Vastseliinan linna tuhoutuivat Venäjän tykistön tulituksessa. Rakennettiin toinen kirkko ja samalla alettiin rakentaa uutta, kivistä kirkkoa. Von Liphardt lahjoitti kirkkoon Kesslerin valmistamat urut ja alttaritaulun, jonka oli maalannut paroni Maydell. Vastseliinan kirkko uudistettiin arkkitehti Pohlmannin suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 1911 kirkkoon saatiin uudet urut, jotka olivat Kriisan veljesten valmistamat. Jumalanpalvelus sunnuntaisin.
Kaupungin sydämessä sijaitseva Jaani-kirkko valmistui vuonna 1816 arkkitehti Chr. Haberlandin projektin mukaan ja on ainoa kirkko Virossa, jossa on ovaalinen pohjapiirros. Kirkon 1867 valmistuneet urut ovat säilyneet alkuperäisinä ja se on Viron ainoa säilynynyt Friedrich Ladegastin rakentama soitin. Tilaavassa ja valoisessa kirkonsalissa on myös erittäin hyvä akustiikka.Hyvä tietää: *Kirkon urut kuuluvat Euroopan 200 parhaimpien urkujen joukkoon; *keskipäivällä ja keskiyöllä kuuluu kirkon kellotornista musiikkia.
Värskan ortodoksisen, korkearakenteisen maakivikirkon nimipyhimys on Pyhä Yrjänä (lat. Georgius eli vir. Jüri). Kirkon tärkein juhla on keväinen, Setomaalla 6.5. vietettävä Yrjänänpäivä, joka huipentuu iltapäivän kirmaskiin eli kyläjuhliin. Kirkko rakennettiin 1900-luvun alussa kansan keräämillä rahoilla. Sen tiloissa on säilynyt alkuperäinen ikonostaasi eli ikoniseinä, jonka helmi on 1600-luvulla maalattu puinen Pyhän Yrjänän ikoni. Kirkon sisustuksessa on käytetty paljon paikallisia käsityötekstiilejä. Kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla lepää useita keskeisiä Setomaan kulttuurihenkilöitä.
Rannussa sijaitseva apostolinen ortodoksinen kirkko rakennettiin vuosina 1899–1901 ja vihittiin 5. toukokuuta 1905 Jeesuksen Jerusalemiin-menon kunniaksi. Sen takia kirkkoa kutsutaan myös Rannun Herran Jerusalemiin-menon kirkoksi.Ortodoksisen seurakunnan toiminta lopetettiin vuonna 1961 ja rakennus otettiin käyttöön Rannun sovhoosin eli valtiontilan varastona. 1980-luvulla Rannun sovhoosi päätti oikaista vääryyden ja korjasi kirkonrakennuksen. Hyvän akustiikan vuoksi kirkkoa on käytetty myös konserttipaikkana.Nykyään kirkossa jumalanpalveluksia ei pidetä.
Pindin Johanneksen kirkko on rakennettu arkkitehti J. G. Mühlhausenin suunnitelman mukaan. Kirkko vihittiin vuonna 1881. Ristin muotoisen kirkkorakennuksen länsipuolella on massiivinen torni, koillisessa sakasti. Alttaritaulu on jäljennös Rõugen kirkon Rudolf von zur Mühlenin alttaritaulusta ”Jeesus ristillä”. Vuonna 1903 vihittiin Kriisojen rakentamat uudet urut.Kirkon hautausmaalla on vapaussodassa kaatuneen kapteeni Friedrich Vreemanin (1894–1919) hauta ja muistomerkki. Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10.30. Mielenkiintoista tietää: Pindin kirkossa palveli vuoteen 2004 asti Laine Villenthal, ensimmäinen Virossa papiksi vihitty nainen.
Vastseliinan vanhalla hautausmaalla eli saksalaisella hautausmaalla sijaitsee Vastseliinan kartanon kappeli, jota kansan suussa kutsutaan myös Liphartien hautakappeliksi. Se rakennettiin samana vuonna nykyisen Vastseliinan kirkon kanssa (1772). Liphartien, Liivinmaan yhden rikkaimman aatelissuvun hallussa oli koko Vastseliinan pitäjä Missosta Oravaan ja he hallitsivat Vastseliinassa seitsemässä polvessa. Vastseliinan lisäksi tämän perheen jäsenille kuului myös useita kartanoita, myös Raadin kartano. Vastseliinan kartanon kappeli on yksi merkittävimpiä varhaisklassistisia maakappeleita. Tarkasteltavissa vain ulkopuolelta.
Tule tutustumaan vanhasta venäläisestä kirkkoarkkitehtuurista mallinsa saaneeseen kaksikerroksiseen sipulikupoliseen Tartu Püha Aleksandri -kirkkoon (suunnittelija arkkitehti Vladimir Lunski). Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1914 ja se vihittiin uudelleen käyttöön 2003. Hyvä tietää: - Tartu Aleksandri -kirkon peruskiveen on muurattu sinkkilaatikko, jossa on pyhän ihmisen jäännökset ja kuparilevy, jossa on viesti: Peruskivi on muurattu Keisari Nikolai II hallituksen aikana 27. toukokuuta 1914 Riikan ja Miitavin ylipapin Joannin toimesta. Kirkko otettiin yhteiseen käyttöön vuonna 1940 ja sitä käyttivät varastorakennuksena Tarton yliopisto ja Viron kansallismuseo.