Värskan ortodoksinen Pyhän Georgiuksen kirkko

Kanepi Jaani -kirkko on erittäin kaunis kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti on Friedrich Siegel. Kirkossa on alttaritaulu "Kristus ristillä" (A.Bauer 1857) ja pseudogoottilaista tyyliä alttari, valtiollisesti on suojattu kaksi puista kynttiläjalkaa (1810) ja 1700-luvulta peräisin oleva koivuinen nojatuoli. Kirkon tornin huipulla on aamuntähti. Hyvä tietää: Kanepi Jaani -kirkko rakennettiin vuosina 1804-1810 vanhan puukirkon tilalle. Vuonna 1831 kirkon sytytti palamaan salamanisku. Nykyinen kirkko on Kanepi-kirkko vuodesta 1877.

Tule katsomaan Viron maalaiskirkoista yhtä suurimpaa ja vanhimpaa - Võnnun Jakobin -kirkkoa. Kirkko rakennettiin 1232-1236 piispa Hermannin käskystä. 1700-luvulla rakennettiin torni. Kirkon alttaria koristaa alttaritaulu "Kristus ristillä" (Otto von Moeller, 1873). Kirkon ympärillä on 1800-luvun alussa perustettu 2 ha -mittainen puisto. Hyvä tietää: -Võnnu kirkon urkuja (1895) katsotaan olevan yhden selkeimmin soivia urkuja Virossa. -Kirkossa on Borodino-taistelussa kaatuneen aatelin R. von Nolckenin klassistinen hautamonumentti (kuvanveistäjä Paolo Triscomi).

Obinitsan ortodoksisen koulu-kirkon rakentaminen aloitettiin 1897, vihittiin 1904. Baltian maissa ainutlaatuinen koulu-kirkko oli puinen, kaksikerroksinen rakennus, jossa oli kellotorni. Vuonna 1950 kirkko suljettiin ja rakennus annettiin koulun käyttöön. OBINITSAN UUSI KIRKKO sijaitsee Obinitsasta Piusalle vievän maantien varrella hautausmaan vieressä. Vuonna 1950 paikallinen pastori Vileomon Talomees aloitti uuden kirkon rakentamisen. Vuonna 1951 kirkon rakentamista yritettiin häiritä monilla tavoin. Obinitsan uuden kirkon rakentamista ei tukenut Võrun maakunnan rovastikunta, mutta sitä kannatti Viron hiippakunta. Kirkon vihki Herran kunniaksi vuonna 1952 Tallinnan piispa Roman.

Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla. Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi, jolla oli voimakas neliskanttinen torni. Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle. Alttaritaulu on R. von Mühlenin ”Kristus ristillä” vuodelta 1854. Vuonna 1860 korotettiin kirkon seiniä ja kirkko katettiin peiliholvilla. Vuonna 1930 Rõugen kirkko sai ensimmäiset Kriisan veljesten rakentamat 31-rekisteriset urut. Ensimmäinen virolainen pastori oli Rudolf Gottfried Kallas. Hyvä tietää! Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kesäisin avoinna tiekirkkona. Torniin pääsy maksullinen (aikuiset 1.50, lapset 1, perhelippu 3 euroa)

Otepään Talvikirkko on rakennettu vanhasta kirkkokartanon apurakennuksesta ja on käytössä lokakuun puolivälistä äitienpäivään. Tämä pieni ja mukava kirkko on valmistunut suomalaisten, Vihdin seurakunnan avulla. Kirkko on vihitty käyttöön 6. joulukuuta 1992 - Suomen itsenäisyyspäivänä. Talvikirkon vihitty nimi on Lesknaise ja vaeslapse kabel (Leskinaisten ja orpojen kappeli). Leskinaisille se on omistettu sen takia, että neuvostovallan aikana juuri he ylläpitivät kirkkoa pienestä palkastaan. Talvikirkon vieressä sijaitsevassa pappilassa on siunattu Viron ylioppilasseuran sinivalkoinen lippu, josta tuli myöhemmin Viron kansallislippu.

Pyhälle Martinukselle omistettu kirkko on Viron pyhiinvaellusreitillä, joka alkaa Piritan luostarista ja päättyy Vana-Vastseliinan piispanlinnassa. Matkaajat voivat kerätä henkisiä voimia myös kirkon pihan rukouspenkillä. Tule tutustumaan yhteen Viron vanhimmista pitäjänkirkoista. Kiinnostuneet voivat mennä kirkontorniin, josta avautuu ainutlaatuinen näkymä kauniille Võrtsjärvelle ja koko ympäristöön.Hyvä tietää:- kirkko osallistuu "Tie kirkko"- ja "Kirkkojen yö" -ohjelmiin.- yötaistelu elokuvasta "Nimet marmoritaulussa" (2002) on kuvattu Rannun kirkon pihalla.Kirkossa voi vierailla sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikaan tai ennakkosopimuksesta.

Olette tervetulleita nauttimaan goottilaista tyyliä olevasta punaisesta tilliskivikirkosta (arkkitehti Wilhelm Schilling). Tarton Pühima Neitse Maarja Pärispatuta Saamise -kirkko on ainoa roomalaiskatolinen kirkko Tartossa. Peruskivi muurattiin vuonna 1862 ja kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1899. Kirkkosalissa, jossa on korkeat holvit, löydät Ernst Friedrich von Liphardtin alttaritaulun "Neitsi Maarja Jeesuslapsega" (1905) ja ison lehmuspuisen krusifiksin (1935). Hyvä tietää: -vuonna 1894, jolloin pappi Friedrich Zhyskar alkoi keräämään lahjoituksia kirkon rakentamiseen, lahjoitti myös keisari Nikolai II kirkon rakentamiseen 3 000 ruplaa.

Palamusen kirkko on yksi Pohjois-Tartumaan vanhimmista keskiaikaisista kirkoista. Kirkko on mainittu dokumenteissa ensimmäisen kerran vuonna 1234. Kirkko tarjosi linnoituskirkkona sotien aikaan suojaa hyökkääjiltä. Kirkon ympärillä on hautausalue, josta on jäljellä kaksi hautamerkkiä. Ainutlaatuiset puuveistokset alttarilla ja saarnatuolissa ovat vuodelta 1696. Rakennuksen itäseinän ulkosivulla on rappauksen alta tuotu esiin kvaaderimaalaus. Kirkossa järjestetään jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 11.00. Kirkossa järjestetään myös kauniita konsertteja ja joskus voi käydä katsomassa esityksiä.