Viron evankelis-luterilaisen kirkon Puhjan Pyhä Dionysiuksen kirkko

Võrussa sijaitsevan Ekaterinan kirkon rakentaminen aloitettiin 1793 keisarinna Katariina II:n hallituskaudella. Kirkon suunnitteli todennäköisesti liivinmaalainen arkkitehti M. Schons ja rakennusmestarina toimi paikallinen Johann Karl Otto. Kirkon ympärille rakennettiin näyttävä aita. Kirkon pohjaratkaisu muistuttaa ristiä ja kirkolla on oma jykevätekoinen kellotapuli ja korkealle ulottuva kupolimainen kaksoistorni, jota koristavat katolliset kaari-ikkunat. Klassista tyyliä edustava kirkko valmistui vuonna 1804 pyhän suurkärsijän Ekaterinan kunniaksi. Kirkkopiha kunnostettiin 2008 ja siellä voi tutustua taiteilija Marje Ernitsan raamattuaiheisten piirustusten ulkoilmanäyttelyyn.

Legenda kertoo Roosan kartanon omistajasta, joka oli merihädässä ollessaan luvannut rakentaa kirkon pelastuttuaan. Pelastuttuaan onnellisesti hän pitikin lupauksensa ja vuonna 1735 Roosa sai ensimmäisen kirkkonsa. Nykyinen kirkko on jo kolmas Roosassa, valmistunut vuonna 1893. Massiivisissa luonnonkiviseinissä on kaari-ikkunat ja tiilikoristelu. Neliskanttisessa tornissa on kolmiokoristeet. Alttarikuva on kopio Rõugen Maarjan kirkon alttarikuvasta ”Kristus ristillä”. Urut ovat Kriisan veljesten ensimmäiset kirkkourut vuodelta 1900.

Valga Jaani -kirkon seinään asennettiin vuonna 1934 mustasta graniitista tehty, lähes 200 nimeä sisältävä muistotaulu Viron Vapaussodan Pajun taistelussa kaatuneiden Suomen vapaaehtoisten kunniaksi. Kivellä olevan kilven päällä on Pohjan Poikien -rykmentin jääkarhumerkki. Vuonna 1940 muistotaulu murskattiin kommunistien toimesta. Pajun taistelun 80-vuotispäivänä 1999 muistotaulu paljastettiin uudelleen. Vuonna 1934 muistotaulun paljasti valtionpäämies Konstantin Päts. Ensimmäinen taulu valmistettiin Suomessa, toinen Tartossa. Lahjoituksia toista taulua varten keräsi Ylistaron kunta (Suomi) Ossi Salon johdolla.

Viron evankelis-luterilaisen kirkon Urvasten Pyhän Urbanuksen kirkko Võrumaalla on yksi vanhimmista ja ainutlaatuisimmista maakirkoista. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät siitä ovat vuodelta 1413, joten sen ensimaininnasta on kulunut 600 vuotta.Nykyinen kirkko on goottilaistyylinen kolmilaivainen basilika ja vihitty 5.9.1889. Tältä aikakaudelta on myös kirkon koko sisustus. Urut ovat Kriisan veljesten rakentamat vuonna 1938 ja kirkonkellot vuodelta 1832.Uhtjärven rannalle pystytetystä National Geographicin keltaisesta ikkunasta avautuu lumoava näkymä Urvasten kirkolle ja Uhtjärven laaksoon. Ikkuna merkitsee paikan yhdeksi Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa vierailua suositellaan.

Saatsen uusi kivikirkko valmistui vuonna 1801 ja sen suojeluspyhimykseksi tuli suurmarttyyri Paraskeva Ikoniumilainen, joka asui Lykaonian Ikonionissa eli Ikoniumissa (nyk. Konya Turkissa). Vanhan kirkon sijaa merkitsee uuden kirkon lähellä oleva kivipatsas.Kirkossa voi nähdä vanhasta puukirkosta peräisin olevien ikonostaasin osien mukaan restauroidut ”kuninkaalliset portit”, jotka eivät enää ole käytössä, mutta antavat käsityksen barokkisesta rakennustaiteesta.Kirkossa on myös 1400-luvun kiviristi, joka uskotaan tekevän ihmeitä.Suurmarttyyri Paraskevan muistoksi Saatsessa on kaksi kirkollista juhlaa: päätnitsapäev (heinäkuun viimeinen perjantai) ja rämmanipäev (10. marraskuuta).

Rajan vanhauskoisten seurakunnan toiminnan voidaan katsoa alkaneen 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Rajan vanhauskoiset saivat luvan oman kirkon rakentamiseen vasta vuonna 1879. Kirkko tuhoutui toisessa maailmansodassa, jäljellä on vain kellotapuli. Nykyisessä rukoushuoneessa on 11 huonetta. Rukoushuoneessa asui vuosina 1854–1930 Gavriil Frolovile, joka opetti lapsille ikonien tekemistä ja vanhan kirkkoslaavin lukemista ja kirjoittamista sekä vanhanaikaisten nuottimerkkien mukaan laulamista.

Vuonna 1845 perustettiin Tartossa Viron ortodoksinen seurakunta ja pappi Joseph Shestakovskin (1856-1888) aloitteesta ryhdyttiin rakentamaan ortodoksista kirkkoa. Tarton Pyhän suuren kärsijä Georgin (Jyrin) kirkko valmistui seurakunnan jäsenten vapaaehtoisten lahjoitusten avulla, ja se vihittiin juhlallisesti käyttöön marttyyri Georgius Voittajan kunniaksi Riian ja Jelgavan piispa Benjaminin siunauksella vuonna 1870.

Olette tervetulleita nauttimaan goottilaista tyyliä olevasta punaisesta tilliskivikirkosta (arkkitehti Wilhelm Schilling). Tarton Pühima Neitse Maarja Pärispatuta Saamise -kirkko on ainoa roomalaiskatolinen kirkko Tartossa. Peruskivi muurattiin vuonna 1862 ja kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1899. Kirkkosalissa, jossa on korkeat holvit, löydät Ernst Friedrich von Liphardtin alttaritaulun "Neitsi Maarja Jeesuslapsega" (1905) ja ison lehmuspuisen krusifiksin (1935). Hyvä tietää: -vuonna 1894, jolloin pappi Friedrich Zhyskar alkoi keräämään lahjoituksia kirkon rakentamiseen, lahjoitti myös keisari Nikolai II kirkon rakentamiseen 3 000 ruplaa.