Viron ev. lut. Rõngun Mikaelin kirkko

Rajan vanhauskoisten seurakunnan toiminnan voidaan katsoa alkaneen 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Rajan vanhauskoiset saivat luvan oman kirkon rakentamiseen vasta vuonna 1879. Kirkko tuhoutui toisessa maailmansodassa, jäljellä on vain kellotapuli. Nykyisessä rukoushuoneessa on 11 huonetta. Rukoushuoneessa asui vuosina 1854–1930 Gavriil Frolovile, joka opetti lapsille ikonien tekemistä ja vanhan kirkkoslaavin lukemista ja kirjoittamista sekä vanhanaikaisten nuottimerkkien mukaan laulamista.

Nõon kauppalasta löytyy hieno nähtävyys - viidellä sipulikupolilla varustettu maakivi- ja tiiliskivimuurinen historistinen ortodoksinen kirkko. Nõon seurakunta perustettiin vuonna 1852 virolaisille ortodokseille, jotka kuuluivat aiemmin Tarton Yrjön seurakuntaan. Arkkitehtonisesti huomattava, kalkitusta maakivestä ja punatiilistä rakennettu kirkko, jossa on lännen puoleinen kellotorni, valmistui vuonna 1873. Kirkon sisäarkkitehtuuri on yksinkertaista, ikonostaasi on 1800-luvun lopulta. Nõon Pyhän Kolminaisuuden kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia jokaisen kuukauden toisena lauantaina.

Church of Blessed Virgin Mary in Torma is a late baroque trapezoidal aisleless church. The completed church was blessed in 1767 and in 1868, it was made more pseudogothic.There is a cup-shaped pulpit and people compare it to Noah’s ship. Services are held at the Church of Blessed Virgin Mary in Torma every Sunday at 11 a.m.

Kapealla, korkealla tornilla varustettu uusgoottilainen kirkko Vooremaan kauniissa maisemassa. Kirkolla on tyylikäs, historiallinen sisustus. Kirkon rakentamisaikana pidetään vuotta 1770, se rekonstruoitiin vuonna 1889. Kirkkokartanossa on pastorin ja tunnetun kielimiehen Otto Wilhelm Masingin muistokivi (1989).

Legenda kertoo Roosan kartanon omistajasta, joka oli merihädässä ollessaan luvannut rakentaa kirkon pelastuttuaan. Pelastuttuaan onnellisesti hän pitikin lupauksensa ja vuonna 1735 Roosa sai ensimmäisen kirkkonsa. Nykyinen kirkko on jo kolmas Roosassa, valmistunut vuonna 1893. Massiivisissa luonnonkiviseinissä on kaari-ikkunat ja tiilikoristelu. Neliskanttisessa tornissa on kolmiokoristeet. Alttarikuva on kopio Rõugen Maarjan kirkon alttarikuvasta ”Kristus ristillä”. Urut ovat Kriisan veljesten ensimmäiset kirkkourut vuodelta 1900.

Püha Sakariase ja Elisabethi-kirkko on klassistinen; kolmiosainen pitkänomainen rakennus. Länsisivulla on kellotorni, idässä pyöreä rapsiid. Rakennuksen keskellä sijaitsee umpinaisessa eteisessä kupoli. Rakennuksen ulkosomistus on klassistinen, jossa on vanhanaikaisia koristeita. Sisustuksessa erottuvat yksinkertaiset 1800-luvun ikonit.

Põlva Püha Neitsi Maarja -kirkko on Võrumaan vanhimpia kirkkoja. Kirkossa on vanha alttaritaulu "Pyhä ehtoollinen" (1650) ja saarnastuolin taulut (1647). Alttaritaulu "Ylösnousemus" (Friedrich Ludwig von Maydell, 1845). Alkuperäisestä neliömäisestä, pohjakaavaltaan kolmiholvisesta kirkosta on säilynyt korkealla ja syvällä seinäsyvennyksellä torni ja länsisivu. Hyvä tietää: Legendan mukaan kirkon avainta pitää hallussaan kirkon seinään muurattu polvilleen laskeutunut Maarja-niminen tyttö. Sieltä on periytynyt sekä kirkon että Põlva-nimet.

Tarton Pietarin kirkko on yksi Etelä-Viron kauneimmista uusgoottilaisista luterilaisista pyhäköistä, joka perustettiin 1800-luvun lopulla kasvavan vironkielisen yhteisön henkiseksi kodiksi. Arkkitehti Viktor Schröterin luoma kirkko erottuu 56,5 metrin korkealla tornillaan ja vaikuttavalla tiilijulkisivullaan, joka muokkasi koko Ülejõe-kaupunginosan ilmettä. Kirkon sali on valoisa ja avara, huomionarvoisella kolmikerroksisella sisustuksella. Puiset parvekkeet ja uusgoottilaiset kaaret antavat tilalle lämpöä ja arvokasta rytmiä, luoden vaikutelman todellisesta kaupunkikatedraalista. Vierailijat voivat ihailla Johann Kölerin alttarimaalausta "Kutsuva Kristus" (1897) ja kuunnella 1800-luvun lopulta peräisin olevaa 22 rekisterin urkuja, jotka tekevät Peetrin kirkosta yhden Tarton arvostetuimmista konserttipaikoista erinomaisella akustiikalla. Kirkko perustettiin Viron ensimmäisen laulujuhlan läheisyyteen ja on ollut tärkeä osa virolaisten kulttuuri- ja seurakuntahistoriaa siitä lähtien, kun sen peruskivi asetettiin vuonna 1882.