EELK Põlva Püha Neitsi Maarja -kirkko

Obinitsan ortodoksisen koulu-kirkon rakentaminen aloitettiin 1897, vihittiin 1904. Baltian maissa ainutlaatuinen koulu-kirkko oli puinen, kaksikerroksinen rakennus, jossa oli kellotorni. Vuonna 1950 kirkko suljettiin ja rakennus annettiin koulun käyttöön. OBINITSAN UUSI KIRKKO sijaitsee Obinitsasta Piusalle vievän maantien varrella hautausmaan vieressä. Vuonna 1950 paikallinen pastori Vileomon Talomees aloitti uuden kirkon rakentamisen. Vuonna 1951 kirkon rakentamista yritettiin häiritä monilla tavoin. Obinitsan uuden kirkon rakentamista ei tukenut Võrun maakunnan rovastikunta, mutta sitä kannatti Viron hiippakunta. Kirkon vihki Herran kunniaksi vuonna 1952 Tallinnan piispa Roman.

Viron evankelis-luterilaisen kirkon Urvasten Pyhän Urbanuksen kirkko Võrumaalla on yksi vanhimmista ja ainutlaatuisimmista maakirkoista. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät siitä ovat vuodelta 1413, joten sen ensimaininnasta on kulunut 600 vuotta.Nykyinen kirkko on goottilaistyylinen kolmilaivainen basilika ja vihitty 5.9.1889. Tältä aikakaudelta on myös kirkon koko sisustus. Urut ovat Kriisan veljesten rakentamat vuonna 1938 ja kirkonkellot vuodelta 1832.Uhtjärven rannalle pystytetystä National Geographicin keltaisesta ikkunasta avautuu lumoava näkymä Urvasten kirkolle ja Uhtjärven laaksoon. Ikkuna merkitsee paikan yhdeksi Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa vierailua suositellaan.

Otepää luterilainen Marian kirkko edustaa yhtä Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa vierailua suositellaan kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Otepään luterilainen Marian kirkko liittyy historiallisesti Viron valtiolippuun. Kirkon pappilassa vihittiin 4.6.1884 sini-musta-valkoinen Viron ylioppilasliiton lippu, josta myöhemmin tuli kansallislippu ja vuonna 1991 Viron valtiolippu. Kirkko on rakennettu uusgoottiseen tyyliin, alttarimaalaus "Kristus ristillä" on vuodesta 1880, Kesslerin urut vuodesta 1853. Kesäisin kirkon ovet ovat avoinna vierailijoille.

Linnanmuureille rakennettu kirkko, joka on puoli vuosisataa sitten jälleenrakennettu sodan aiheuttamista raunioista. Alttari, saarnatuoli, valaisimet ja tornikellot (XIX) ovat peräisin Tarton yliopiston lakkautetusta kirkosta.

Miiksen Johannes Kastajan kirkko on pieni puinen ortodoksinen kirkko Viron kaakkoisosassa Setomaalla. Tämän kirkon tekee erityiseksi ennen kaikkea sen tarina. Se rakennettiin vuonna 1953, neuvostoaikana, jolloin uskontoa ja kirkkojen rakentamista ei suosittu. Paikalliset ottivat kuitenkin rohkean askeleen ja rakensivat kirkon omilla voimillaan, usein iltaisin ja öisin välttääkseen viranomaisten huomion. Tänään Miiksen kirkko on jälleen Seto-yhteisön voiman ja sitkeyden symboli, jossa paikallinen yhteisö kunnosti rappeutuvan pyhäkön uudeksi ja silmiinpistäväksi seto-kirkoksi. Alttari ja ikonit säilyivät, mutta uusi on pitsikuvioinen julkisivu, jossa käytettiin sekä seto-värejä (punaista, sinistä ja lampaanvillan valkoista) että seto-vyön kuvioita. Kirkon ympärillä sijaitsevat myös vanha hautausmaa ja pyhät kivet, jotka antavat paikalle erityisen historiallisen ja hengellisen ilmapiirin. Kirkko on avoinna kerran kuukaudessa palveluksen aikana, muina aikoina kirkkoon pääsee sopimalla kirkonvanhimman kanssa (puhuu viroa ja venäjää). Vieraskielistä Setomaan kierrosta varten suosittelemme tilaamaan paikallisen oppaan.

Tarton Pyhän Paavalin kirkko on ainutlaatuinen, sillä se on Viron ainoa jugendtyylinen kirkko. Kirkossa on kansanromanttinen ja geometrinen muotoilu. Lisäksi kirkko on kuuluisa kahdesta teräskellosta, jotka on valmistettu Saksassa vuonna 1922. Lasikupolista kellotornista avautuu lumoava näkymä Tarton kaupunkiin. Kellotorniin pääsee portaita pitkin, ja matkalla torniin voi vierailla pienessä galleriassa, jossa kerrotaan kirkon historiasta. Kirkon torniin tutustuminen on maksullista. Kirkossa on kolumbaario, krypta ja kirjakauppa. Lisäksi on mahdollista varata kirkkokierros, yksityinen urkukonsertti ja ateriapalvelu kirkon keittiöstä.

Võrun luterilaisen Katariinan kirkon rakentamiseen lahjoitti Venäjän keisarinna Katariina II 28 000 hopearuplaa. Kirkko vihittiin käyttöön 24. heinäkuuta 1793 ja kirkolle annettiin Katariinan nimi. Oletetaan, että tämän tyyliltään barokkiperäisen varhaisklassisen yksilaivaisen kirkkorakennuksen, jossa on suuret kaari-ikkunat, on suunnitellut arkkitehti Christoph Haberlandt Riiasta. Vuoden 1879 peruskorjauksen yhteydessä torni sai uuden katon ja torniin asennettiin neljä kellotaulua. Kirkossa on Kriisan veljesten vuonna 1913 rakentamat urut. Katariinan kirkossa voi vierailla sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana.

Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla. Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi, jolla oli voimakas neliskanttinen torni. Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle. Alttaritaulu on R. von Mühlenin ”Kristus ristillä” vuodelta 1854. Vuonna 1860 korotettiin kirkon seiniä ja kirkko katettiin peiliholvilla. Vuonna 1930 Rõugen kirkko sai ensimmäiset Kriisan veljesten rakentamat 31-rekisteriset urut. Ensimmäinen virolainen pastori oli Rudolf Gottfried Kallas. Hyvä tietää! Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kesäisin avoinna tiekirkkona. Torniin pääsy maksullinen (aikuiset 1.50, lapset 1, perhelippu 3 euroa)