Võru Bank Building is undoubtedly one of the most stylish stone buildings in Võru. The traditional building was completed in 1938 around the then main square marketplace. The style is characterised by a high roof, symmetrical facade with stylised pillar motifs, including national ornamentation. The architects were Edgar Johan Kuusik and Anton Soans, the bas-reliefs were made by Aleksander Kaasik.Currently, the building houses an SEB branch office, the souvenir and gift shop Must Kass, and the editorial office of LõunaLeht.
Eesti-Latvian rajalla sijaitsevassa Metsavenna Talossa teillä on ainutlaatuinen mahdollisuus metsäsissiretken aikana etsiskellä piilopaikasta metsäsissejä, oleskella bunkkerissa, kuunnella tositapahtumiin perustuvia tarinoita. Elämys jatkuu Metsavenna einelissä, jossa tarjotaan yksinkertaista, mutta aikakaudelle uskollista ruokaa: kuorineen keitettyjä perunoita, voita, suolaa ja mehua. Vierailun päättää musiikillinen elämys – lauletaan entisen Härmiku metsäsissien orkesterin laulu. Metsavenna talon vierailu on mukaansatempaava ja opettavainen matka metsäsissien historiaan.
Nõon kauppalassa sinua odottaa ainut aidoilla keskiaikaisilla holveilla (1200-luku) varustettu maakirkko Etelä-Virossa. Kirkossa on puinen harjatorni (1817) ja 1800-luvun pseudogoottilainen sisustus. Nõon Pyhän Laurentiuksen kirkosta löydät Tõnis Grenzsteinin alttaritaulun "Kristus ristillä" (1895) ja neljä puista apostolin kuvaa (Jaan Koort, 1910), kaksi urkua, Walcker (suuri, 1890) ja Müllverstedt (pieni, 1903) sekä seurakunnan pitkäaikaisen papin, Viron lippulaulun sanojen kirjoittajan Martin Lipun (1854-1923) patsaan.Nõon kirkko osallistuu kesäisin Viron kirkkoneuvoston projektiin "Tiekirkot".Jumalanpalvelukset sunnuntaisin kello 11.
Kustaa II Aadolf (1594–1632) oli Ruotsin kuningas ja Ruotsin suurvallan luoja, joka tuli kuninkaaksi 16-vuotiaana. Kustaa II Aadolf kuoli kolmikymmenvuotisessa sodassa Lützenin taistelussa. Hieman ennen taistelua vuonna 1632 hän allekirjoitti Tarton yliopiston perustamisdokumentin ollen täten Tarton yliopiston perustaja. Vuosina 1928–1950 Tarton yliopiston päärakennuksen takana Kuninkaanaukiolla seisseen Kustaa II Aadolfin patsaan tekijä oli Otto Strandman. Patsas poistettiin 15. toukokuuta neuvostojoukkojen toimesta. Vuonna 1992 Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia paljastivat uuden patsaan, jonka tekijä on Elisabeth Tebelius-Myren.
Graniittisessa muistomerkissä on luku 100 000, jossa numeron 1 päällä sijaitsee pronssista tehty istuva lapsi. 100 000 tarttolaisen syntymistä merkitsevä muistomerkki sijoitettiin alussa entisen "Kaunas" -ravintolan ja Võidu-sillan väliselle viheralueelle. Johtuen ravintolan uusimisesta monumentti siirrettiin "Atlantis" ja kaarisillan välille Emajõgi-rannan viereen.
Tervetuloa Obinitsan museoon pukeutumaan! Setojen kulttuurin työpaja "Rõivile panek" eli "Pukeminen setolaisittain" tarkoittaa osallistujaryhmän yhden naisjäsenen pukemista setojen kansallispukuun sekä siihen liittyvän kampauksen eli "pään tekemistä". Opas kertoo setojen pukeutumisperinteistä miehiin ja naisiin liittyen sekä siitä, kuinka ulkoasun mukaan naimisissa oleva nainen erotetaan sinkuista. Työpajassa selviää myös se, millaisia ovat setojen kansallispuvun eri asusteiden ja esineiden historialliset taustat ja merkitykset. Tule tutustumaan setojen kansallispukuihin ja historiaan!
Jumalamägi (God's Hill) is an ancient sacred place of the Setos. According to legend, this is where God welcomes souls onto his carriage to take them to heaven.In the past, the hill was a place of only local significance and it seemed like it was a thing of the past, but in 2007, the village elder and the locals once again started using it as a sacred place. A local sculptor R. Veeber built the Peko statue on the hill.People visit Peko* – fertility god of the Setos – before major undertakings for luck and success. They also make sacrifices there. Locals see the statue as a place of positive energy, which is why it is perfect for charging one's batteries.
Etelä-Viron vapaustaisteilijoille omistettu muistopatsas on korkealla jalustalla seisova tuntemattoman sotilaan veistos. Sotilaan vyöllä on miekka ja kädessä liehuu lippu, toinen käsi on ojennettu korkealle. Alkuperäinen patsas paljastettiin luutnantti Julius Kuperjanovin syntymän 31-vuotispäivänä 11.10.1925 ja neuvostovalta tuhosi sen yöllä 21.9.1940. Nykyinen Vapaussodan muistopatsas paljastettiin 16.8.2013 samassa paikassa Kuperjanovinkadun varrella. Patsaan suunnitteli ja luonnoksen valmisti vuonna 1925 Amandus Adamson, joka osallistui myös pronssivaluun Italiassa. Pronssiveistoksen kopion valmisti kuvanveistäjä Jaak Soans. Patsaan uudelleen pystyttämisen hankkeen aloitti majuri Meelis Kivi.