Tarton rautatieasema

Etanatorniksi kutsutaan vuonna 2008 Tarttoon Emajoen oikealle rannalle valmistunutta 23-kerroksista rakennusta. Kyseessä on keskustassa sijaitseva asuintalo, jossa on ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja jonka arkkitehtejä olivat Vilen Künnapuu ja Ain Padrik. Etanatorni on kuin Tarton symbolirakennus - huipulta koko muu Tartto näyttää yhtä pieneltä kuin alakaupunki keskiajalla tuomioherralle.

Luunjassa juhlittiin 1. toukokuuta 1990 valtiotilan 70-vuotispäivää. Koska hevosten kasvatus ja ratsastusurheilu kuuluvat perinteisesti Luunjan kunnan elämään ja kartanon sydämessä pidetään hevosia nykyäänkin, pystytettiin Luunjaan juhlapäivän kunniaksi monumentti maanviljelijän historiallisesti parhaalle avustajalle - hevoselle. Pronssisen hevosveistoksen tekijä on Endel Taniloo. Yöllä 20. kesäkuuta 2017 tuntemattomat taitelijat maalasivat veistoksen violetiksi. Kansantarinan mukaan hevonen muuttui vihasta violetiksi, koska kuntaliitosten vuoksi Luunjan kuntaa uhkasi pakkoliitos Tarton kanssa. Kunnan onnistui säilyttää itsenäisyytensä.

Setukaisten Lauluäidin patsas on omistettu kaikille nimekkäimmille Setomaan lauluäideille, etenkin Hilana Taarkan, Miko Oden ja Irö Matrinan muistolle. Setukaisten Lauluäidin patsas valmistui ja paljastettiin IV Setu Leelopäivillä vuonna 1986. Setukaisten Lauluäidin patsaan malli tehtiin Kunstnike Majassa, tekijä oli kuvanveistäjä Elmar Rebane. Patsaan pituus on 3 m, paino 9 tonnia ja materiaalina on graniitti. Obinitsan tekojärven ja Setukaisten Museopirtin avajaisjuhlissa vuonna 1995 julkistettiin muistokivet Setukaisten Lauluäidin patsaan vieressa myös muille paikallisille laulajille.

Kristjan Jaak Peterson (14.3.1801–4.8.1822) oli virolainen kirjailija, jota pidetään Viron kansalliskirjallisuuden luojaksi.Hän opiskeli 1819-1820 Tarton yliopiston teologisessa ja filosofisessa tiedekunnassa ja kutsui itseään maakansan laulajaksi, arvosti kirjallisuuden kansallista luonnetta ja hänen mielestään alkuperäisen virolaisen kirjallisuuden luominen oli mahdollista. Petersonista muistuttavat Toomemäellä oleva pronssinen muistomerkki, joka valmistui 1983, taiteilijat J. Soans ja A. Murdmaa sekä Petersonin-niminen lukio Tartossa.Kirjailijan syntymäpäivänä 14. maaliskuuta juhlitaan äidinkielenpäivää.Mielenkiintoinen fakta on, että Peterson käveli yli 200 vuotta sitten rahanpuutteen vuoksi Tartosta Riikaan.

Põlva Püha Neitsi Maarja -kirkko on Võrumaan vanhimpia kirkkoja. Kirkossa on vanha alttaritaulu "Pyhä ehtoollinen" (1650) ja saarnastuolin taulut (1647). Alttaritaulu "Ylösnousemus" (Friedrich Ludwig von Maydell, 1845). Alkuperäisestä neliömäisestä, pohjakaavaltaan kolmiholvisesta kirkosta on säilynyt korkealla ja syvällä seinäsyvennyksellä torni ja länsisivu. Hyvä tietää: Legendan mukaan kirkon avainta pitää hallussaan kirkon seinään muurattu polvilleen laskeutunut Maarja-niminen tyttö. Sieltä on periytynyt sekä kirkon että Põlva-nimet.

Peipsimaamuseo esittelee vanhauskoisten elämää, keittiötä ja kirkkokulttuuria sekä läheisestä Tihedan kylästä kotoisin olevan maailmankuulun ikonimaalari Pimen Sofronovin elämää ja työtä. Samovaarit, "podrušnikit", ikonit, "lestovkat" ovat näkemisen arvoisia. Voit ostaa Peipsi-järven kulttuuriin ja luontoon liittyviä matkamuistoja ja käsitöitä sekä makeisia, teesekoituksia ja muita paikallisia tuotteita. Vanhauskoisia esittelevä opastettu kierros ja Ivan Chai -teen juomiseremonia ovat saatavilla varauksesta. Museolipulla pääset myös Peipsi-elämän huoneeseen, jonka naapurissa on pysyvä näyttely.

Mustveen vanhauskoisten museo edustaa yhtä Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jotka on merkitty National Geographicin keltaisin ikkunoin, ja jossa vierailua suositellaan kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille.Näyttelyesineet antavat katsauksen vanhauskoisten kulttuurista ennen ja nykyään. Kokoelmassa on samovaareja, silitysrautoja, vanhauskoisten vaatteita, käyttöesineitä, huonekaluja ja kalastusvälineitä. Lisäksi museossa esitellään J. Kolpakovin maalaamia tauluja Mustveen kirkoista, P. Mihhailovin ja hänen poikiensa puuleikkaustöitä sekä L. Korobovan maalauksia ja piirustuksia Peipsijärvestä.

This historicist-style church is built from red and yellow bricks and has five domes and a bell tower. It is one of the four representative churches of the Apostolic Orthodox Church in Estonia. The church is named after the priest martyr Isidore of Tartu. The church was built in 1897–1898 and was consecrated in 1898. The architect of the building is Vladimir Lunski.The church was built in 1896 for the congregation of Orthodox Russians and Latvians.