Tule katsomaan Viron maalaiskirkoista yhtä suurimpaa ja vanhimpaa - Võnnun Jakobin -kirkkoa. Kirkko rakennettiin 1232-1236 piispa Hermannin käskystä. 1700-luvulla rakennettiin torni. Kirkon alttaria koristaa alttaritaulu "Kristus ristillä" (Otto von Moeller, 1873). Kirkon ympärillä on 1800-luvun alussa perustettu 2 ha -mittainen puisto. Hyvä tietää: -Võnnu kirkon urkuja (1895) katsotaan olevan yhden selkeimmin soivia urkuja Virossa. -Kirkossa on Borodino-taistelussa kaatuneen aatelin R. von Nolckenin klassistinen hautamonumentti (kuvanveistäjä Paolo Triscomi).
Rauhallisesta Elvan kaupungista löydät historiallisen, punaisesta tiilestä rakennetun kirkon (arkkitehti Arved Eichom), joka on ensimmäinen Viron Tasavallassa rakennettu uusi jumalanhuone. Välillä toimi Tartu Jaani seurakunta Elva kauppalassa. Sen takia Elva kirkko muistuttaa jonkin verran Tartun Jaani kirkkoa, esim. harvinainen rappauksesta ja tiilistä ruusuikkunajäljennös kirkon länsiseinällä on viittaus nykyaikaiseen ruusuikkunaan, joka on myös Tartu Jaani -kirkossa.
Mõnisten Ritsikun kirkko on toiseksi vanhin ortodoksikirkko Võrun maakunnassa (1855). Vanhin on Võrun Ekaterinan kirkko.Kirkko on omistettu profeetta Johannes Kastajalle ja seurakunta viettää kirkon nimipäivää vuosittain 24. kesäkuuta.Mõnisten Ristikun seurakunta on perustettu vuonna 1837. Rakennus on puinen ja sillä on peltikatto. Aluksi kirkon nimi oli Mõniste, koska se sijaitsi Mõnisten kartanon mailla. Mõnistessa kuitenkaan itse asiassa ei ollut kirkkoa, ja kirkko nimitettiin Mõnisten Ritsikun kirkoksi.Lukkarit ja pastorit tekivät paljon töitä paikallisväestön opetuksen hyväksi. Ritsikun seurakunnassa työskenteli vuoteen 1931 saakka yksi pitäjän koulu ja kolme apukoulua.
Võrussa sijaitsevan Ekaterinan kirkon rakentaminen aloitettiin 1793 keisarinna Katariina II:n hallituskaudella. Kirkon suunnitteli todennäköisesti liivinmaalainen arkkitehti M. Schons ja rakennusmestarina toimi paikallinen Johann Karl Otto. Kirkon ympärille rakennettiin näyttävä aita. Kirkon pohjaratkaisu muistuttaa ristiä ja kirkolla on oma jykevätekoinen kellotapuli ja korkealle ulottuva kupolimainen kaksoistorni, jota koristavat katolliset kaari-ikkunat. Klassista tyyliä edustava kirkko valmistui vuonna 1804 pyhän suurkärsijän Ekaterinan kunniaksi. Kirkkopiha kunnostettiin 2008 ja siellä voi tutustua taiteilija Marje Ernitsan raamattuaiheisten piirustusten ulkoilmanäyttelyyn.
Vastseliinan vanhalla hautausmaalla eli saksalaisella hautausmaalla sijaitsee Vastseliinan kartanon kappeli, jota kansan suussa kutsutaan myös Liphartien hautakappeliksi. Se rakennettiin samana vuonna nykyisen Vastseliinan kirkon kanssa (1772). Liphartien, Liivinmaan yhden rikkaimman aatelissuvun hallussa oli koko Vastseliinan pitäjä Missosta Oravaan ja he hallitsivat Vastseliinassa seitsemässä polvessa. Vastseliinan lisäksi tämän perheen jäsenille kuului myös useita kartanoita, myös Raadin kartano. Vastseliinan kartanon kappeli on yksi merkittävimpiä varhaisklassistisia maakappeleita. Tarkasteltavissa vain ulkopuolelta.
Arkkienkeli Mikaelille omistettu kirkko valmistui vuonna 1785. Kirkko sijaitse Räpinan järven rannalla ja sen luota avautuu kaunis näköala Sillapään kartanolle ja puistoon. Myöhäisbarokkityyliin rakennetun kirkon muurit ovat maakiveä ja katettu rappauksella. Kirkon etusivua komistavat samalta ajalta peräisin olevat pylväät, jotka symboloivat toivoa ja rakkautta.Kirkon erään arvokkaimman esineen, kaksiosaisen alttarimaalauksen Kristuksen ilmestyminen Maria Magdaleenalle ja Jeesuksen hautaus, on maalannut Carl Antropoff vuonna 1871.
Tarton vanhauskoisten rukoushuone on pieni ja viihtyisä jumalanhuone, joka sijaitsee vuonna 1946 sodassa tuhoutuneen ison näyttävän kirkon tornin alaosassa olevassa restauroidussa eteisessä. Rukoushuonetta ei ole vielä saatu kunnostettua täysin. Rukoushuoneessa on siellä esillä hienoja 1800-luvun ikoneja sekä paikallisten ikonimaalareiden teoksia 1900-luvulta.Venäjänkielinen jumalanpalvelus pidetään sunnuntaisin klo 10.
Võrun luterilaisen Katariinan kirkon rakentamiseen lahjoitti Venäjän keisarinna Katariina II 28 000 hopearuplaa. Kirkko vihittiin käyttöön 24. heinäkuuta 1793 ja kirkolle annettiin Katariinan nimi. Oletetaan, että tämän tyyliltään barokkiperäisen varhaisklassisen yksilaivaisen kirkkorakennuksen, jossa on suuret kaari-ikkunat, on suunnitellut arkkitehti Christoph Haberlandt Riiasta. Vuoden 1879 peruskorjauksen yhteydessä torni sai uuden katon ja torniin asennettiin neljä kellotaulua. Kirkossa on Kriisan veljesten vuonna 1913 rakentamat urut. Katariinan kirkossa voi vierailla sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana.