Räpinan paperitehdas

Otepää luterilaisen Maarjan kirkon edessä kummulla sijaitseva muistomerkki on erikoinen sapaussodassa kaatuneille omistettu patsas siitä, että se oli 30-vuotta maan povessa piilossa. Restauroinnin jälkeen muistomerkki paljastettiin vuonna 1989. Muistomerkin yläosassa on säilynyt teksti "AU LANGENUILE" ("Kunnia kaatuneille") ja 22 nimeä. Kokonaisnimilistasta on tuhoutunut osa. Metallitöitä johti kuvanveistäjä Jüri Ojaveri.Hyvä tietää: Alkuperäisen muistomerkin suunnitteli Voldemar Melnik ja työn suoritti kivenhakkaaja P. Veeber. Patsas paljastettiin juhlallisesti ensimmäisen kerran 10. kesäkuuta vuonna 1928.

Rõngun vasallilinnan rauniot sijaitsevat Tartumaalla Elvan kunnassa Rõngussa ja ovat yksi Etelä-Viron kiehtovimmista keskiaikaisista muistomerkeistä. Linna rakennettiin todennäköisesti 1300-luvulla Tarton piispan vasallilinnaksi ja se kuului hiippakunnan puolustusjärjestelmään, valvoen tärkeitä teitä ja ympäristöä. Keskiajalla kyseessä oli linnoitettujen rakennusten kompleksi, jonka muurien sisälle jäi sisäpiha. Linnassa sijaitsi myös kappeli, jota lähteissä mainitaan 1400-luvun alussa. Linnan merkitys väheni 1500-luvulla Liivin sodan aikana, jolloin se tuhottiin ja jäi raunioiksi. Nykyään Rõngun vasallilinnasta on jäljellä muurien jäänteet, jotka sijaitsevat luonnonkauniissa Lossimäen puistossa. Alueelle on vapaa pääsy ja se sopii hyvin kävelyretkille, historian tutustumiseen ja valokuvaukseen. Rauniot tarjoavat mielenkiintoisen aikamatkan sekä historian ystäville että perheille, jotka haluavat yhdistää luonnossa liikkumisen ja kulttuuriperinnön löytämisen.

Vastseliinan linna valmistui vuonna 1342. Ruotsin hovista saatiin käsky rakentaa Vastseliinan linnakappelin lisäksi kirkko linnan ulkopuolelle. Uusi kirkko vihittiin Pyhän Katariinan kirkoksi. Kirkko ja Vastseliinan linna tuhoutuivat Venäjän tykistön tulituksessa. Rakennettiin toinen kirkko ja samalla alettiin rakentaa uutta, kivistä kirkkoa. Von Liphardt lahjoitti kirkkoon Kesslerin valmistamat urut ja alttaritaulun, jonka oli maalannut paroni Maydell. Vastseliinan kirkko uudistettiin arkkitehti Pohlmannin suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 1911 kirkkoon saatiin uudet urut, jotka olivat Kriisan veljesten valmistamat. Jumalanpalvelus sunnuntaisin.

Museossa voit tutustua lääkärin ja Viron kansalliskirjallisuuden perustajan Friedrich Reinhold Kreutzwaldin (1803-1882) kotiin Võrussa, joka antaa hyvän yleiskuvan hänen toiminnasta. Lauluisän asuinrakennuksessa on luotu aikakauden iteriööri, pihatalossa kirjallinen näyttely. Aitassa voit katsella Kreutzwaldin luomistyöstä innoittamia taideteoksia, teosten uusintapainoksia ja käännöksiä. Tallissa on ajoneuvot ja satuhuoneessa kansatieteelliset esineet. Museon alueella sijaitsevat vielä kellari, sauna, kaivo, puutarha ja lehtimaja. Toimintahuoneessa voidaan askarella, piirtää ja tehdä käsitöitä.

Noin 6000 m2 näyttelytilaa Viron suurimmassa museossa kutsuu perusnäyttelyssä "Kohtumised" ("Tapaamiset") tutustumaan virolaisten arkipäivään halki historian ja osallistumaan suomalais-ugrilaisten kansojen elämään perusnäyttelyssä "Uurali kaja" ("Uralin kaiku"). Museoelämystä täydentävät vaihtuvat näyttelyt. Vieraita odottavat sekä ravintola että museokauppa suurella valikoimallaan. ERM:n ulkoalueet kutsuvat lepäämään ja pitämään piknikin. Raadin järven rannalla on romanttinen rotunda ja lasikattoinen tislaamo.ERM tarjoaa työpajoja, opetusohjelmia ja opastettuja kierroksia 11 kielellä. ERM on moderni konferenssikeskus ja kansainvälisten tapahtumien järjestyspaikka.

Ensimmäinen vanhauskoisten rukoushuone sijaitsee Kükitalla – 14. syyskuuta 1740 vihittiin käyttöön Kükitan rukoushuone. Sodan aikana vuonna 1812 vanhauskoiset lahjoittivat Kükitan rukoushuoneen kasakoille. Vuonna 1833 oli Kükitan seurakunnan kirjoilla yhteensä 397 vanhauskoista. Nykyinen rukoushuone rakennettiin vuonna 1948 toisessa maailmansodassa tuhoutuneen rukoushuoneen tilalle. Vanhauskoiset pitävät jumalanpalveluksia joka sunnuntai ja kaikkina pyhinä, kuten jouluna, pääsiäisenä ja loppiaisena.

Ensimmäiset asiakirjamerkinnät Väimelan kartanosta on löydettävissä jo vuodelta 1590. Tiluksien päärakennus on nykyiseen muotoonsa rakennettu vuonna 1952.Aikojen saatossa rakennuksista ovat säilyneet viljan puintiin käytetty riihi, viinatehdas, karjasuoja, työläisten talo, navetta, puutyöverstas, vilja-aitta, heinälato sekä meijerirakennus.Kartanon puistoalue on peräisin 1700-luvulta. Puistossa kasvaa enimmäkseen lehmuksia, vaahteroita ja tammia. Väimelän alueella on kaksi järveä, Alajärve ja Mäejärve, joita yhdistää toisiinsa pieni oja. Alajärven eteläpuolella, Matussaaressa, sijaitsee Väimelan kartanonherrojen hautausmaa sekä vuonna 1885 rakennetun kappelin rauniot.Viimeisin kartanonherra oli Bernhard von Loewen. Nykyisin kartanon ylläpidosta vastaa Võrumaan ammattiopisto. Rakennuksiin on lupa tutustua vain niiden ulkopuolelta.

Ruhtinas Michael Andreas Barclay de Tolly (1761-1818) oli venäläinen sotapäällikkö ja kenraalikomentajamarsalkka. Barclay de Tolly (venäläisittäin Mihhail Bogdanovitš Barclay de Tolly) polveutui Baltian aatelistosta. Barclay de Tolly osoitti lahjakkuutta ja urheutta Venäjän sotajoukkojen komentajana monissa taisteluissa ja hänet palkittiin 14 korkeammalla kunniamerkillä. Barclay de Tollylle myönnettiin I luokan Yrjön risti, kreivin titteli, kenraalikomentajamarsalkan arvonimi ja ruhtinaan titteli. Monumentti on rakennettu 1849. Tekijät V. Demut-Malinovski ja A. Stsedrin. Barclay de Tolly on haudattu suvun hautaan Jõgevesteen.