Raadin kartanon vesitorni

Kristjan Jaak Peterson (14.3.1801–4.8.1822) oli virolainen kirjailija, jota pidetään Viron kansalliskirjallisuuden luojaksi.Hän opiskeli 1819-1820 Tarton yliopiston teologisessa ja filosofisessa tiedekunnassa ja kutsui itseään maakansan laulajaksi, arvosti kirjallisuuden kansallista luonnetta ja hänen mielestään alkuperäisen virolaisen kirjallisuuden luominen oli mahdollista. Petersonista muistuttavat Toomemäellä oleva pronssinen muistomerkki, joka valmistui 1983, taiteilijat J. Soans ja A. Murdmaa sekä Petersonin-niminen lukio Tartossa.Kirjailijan syntymäpäivänä 14. maaliskuuta juhlitaan äidinkielenpäivää.Mielenkiintoinen fakta on, että Peterson käveli yli 200 vuotta sitten rahanpuutteen vuoksi Tartosta Riikaan.

Ihana elämysrikas aamupäivä tai päiväretki Sipulitien ja Peipsi-alueen tutustumiseen! Retki alkaa Tartosta ja vie sinut Peipsin rannalle, jossa odottavat Alatskivin linna, vanhauskoisten museo, kohtaamiset aidon ja viehättävän paikallisen yhteisön kanssa sekä makuelämykset, jotka vievät suoraan Peipsimaan sydämeen. Kokeilemme kädentaitoja hauskoissa työpajoissa, nautimme herkullisia sipulipiirakoita, teeseremoniaa ja käsityöviiniä, sukellamme sipulipunosten legendoihin ja rohkeimmat voivat osallistua jännittävään kummituskierrokseen. Kuljetus Tartosta ja takaisin sisältyy retken hintaan. Babelhousen elämysretket ovat joustavia ja ne suunnitellaan ryhmän toiveiden ja aikarajoitusten mukaan. Retken aikana voi ostaa mukaan paikallisia Peipsin sipuleita, käsitöitä, viiniä ja muita matkamuistoja. Sipulitien retki sopii erinomaisesti sekä kulttuurista kiinnostuneille, ulkomaisille vieraille, konferenssien ennen ja jälkeen ohjelmaksi että ystäväryhmille, jotka haluavat yhdessä kokea aidon vanhauskoisten kulttuurin. Varaa matka ja nauti unohtumattomasta päivästä Peipsin rannalla!

Võrun luterilaisen Katariinan kirkon rakentamiseen lahjoitti Venäjän keisarinna Katariina II 28 000 hopearuplaa. Kirkko vihittiin käyttöön 24. heinäkuuta 1793 ja kirkolle annettiin Katariinan nimi. Oletetaan, että tämän tyyliltään barokkiperäisen varhaisklassisen yksilaivaisen kirkkorakennuksen, jossa on suuret kaari-ikkunat, on suunnitellut arkkitehti Christoph Haberlandt Riiasta. Vuoden 1879 peruskorjauksen yhteydessä torni sai uuden katon ja torniin asennettiin neljä kellotaulua. Kirkossa on Kriisan veljesten vuonna 1913 rakentamat urut. Katariinan kirkossa voi vierailla sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana.

Võru Bank Building is undoubtedly one of the most stylish stone buildings in Võru. The traditional building was completed in 1938 around the then main square marketplace. The style is characterised by a high roof, symmetrical facade with stylised pillar motifs, including national ornamentation. The architects were Edgar Johan Kuusik and Anton Soans, the bas-reliefs were made by Aleksander Kaasik.Currently, the building houses an SEB branch office, the souvenir and gift shop Must Kass, and the editorial office of LõunaLeht.

During the pleasant cultural and literary tour, we walk along the cultural street of Vanemuise and in the charming Karlova district that has a bohemian flair.Vanemuise tänav is associated with several significant events and institutions that have become the cornerstones of Estonian culture and society.The Karlova district includes unique and enjoyable wooden architecture and related cultural history.We will look for literary traces related to the area in the urban space and, if desired, make a stop in a cosy café.The exact length, price, and content of the tour will be determined in accordance with the client's interests.

Otepää on ihan kuin Viron sini-musta-valkoisen lipun syntypaikka - täällä on vihitty nykyinen Viron valtiolippu 4.6.1884. Lippu oli alussa Viron ylioppilaiden lippu, sen jälkeen Viron kansallisuuslippu ja Viron Tasavallan perustamisen jälkeen sini-musta-valkoisesta lipusta tuli Viron valtiolippu. Museon idean takana ja toteuttajina ovat olleet EELK Otepää Maarja seurakunnan opettaja Jüri Stepanov (2.3.1952-17.6.2008). Viron lipun -huone avattiin Otepää Kirikumõisassa 23. joulukuuta 1996 kertoakseen virolaisille olennaisen sini-musta-valkoisen lipun syntytarinan.

Obinitsan museon vieressä sijaitsee pieni hirsirakennus, jonka katolla on huomaamaton puuristi. Kyseessä on Obinitsan tsässon (tsasouna) eli kyläkappeli. Vuonna 2007 rakennettu talo on paikassa, jossa oli tsässon myös satakunta vuotta sitten. Kappelilla on tärkeä osa setojen kulttuurissa. Obinitsan tsässonan nimipäivä on Paasapäiv eli Kirkastussunnuntai. Sen aattona, 18. elokuuta, tulee sinne Obinitsan kirkosta kulkeva ristikulkue. Hyvä tietää: Kesällä tsässon on avoinna museon kanssa samaan aikaan ja jokainen voi kurkistaa sisään. Tsässonaan voi jättää pienen lahjoituksen tai ostaa kynttilän.

Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla. Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi, jolla oli voimakas neliskanttinen torni. Kirkko pyhitettiin Neitsyt Marialle. Alttaritaulu on R. von Mühlenin ”Kristus ristillä” vuodelta 1854. Vuonna 1860 korotettiin kirkon seiniä ja kirkko katettiin peiliholvilla. Vuonna 1930 Rõugen kirkko sai ensimmäiset Kriisan veljesten rakentamat 31-rekisteriset urut. Ensimmäinen virolainen pastori oli Rudolf Gottfried Kallas. Hyvä tietää! Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11.00. Kesäisin avoinna tiekirkkona. Torniin pääsy maksullinen (aikuiset 1.50, lapset 1, perhelippu 3 euroa)