Piusa-joen alkulaakson retkeilyreitin kokonaispituus on 15 km - Vastseliinan linnoituksen raunioista Lindoraniin tai päinvastoin. Reitti on mahdollista kulkea jalan, osittain myös polkupyörällä tai autolla. Suojelualueen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä ovat joen oikealla rannalla sijaitsevat korkeat devonikauden hiekkakiviseinämät, niistä korkein on Härma Mäeminen eli Keldren muuri, jonka kokonaiskorkeus on 43 m ja pituus 150 m. Leirintäpaikkoja on kaksi - ensimmäisellä kolmanneksella Make muurin alla ja lopussa Härma Alumisen muurin alla.Kohteessa ei ole lisävalaistusta, joten vierailuun sopii ennen kaikkea päiväsaika.
Kekomuurahaisten elämäntapaa esittelevällä noin kilometrin polulla vaeltava voi tuntea olevansa jättiläinen pikku kekomuurahaisten maailmassa. 20 hehtaarilla sijaitsee 200 kekoa, joista suurin on 1,7 m korkea; samassa paikassa voi ihailla ennätyksellisen korkeaa kuusta (42 m). Luontopolku on varustettu viitoilla, opastauluilla ja muurahaisten "moottoriteitä" ylittävillä silloilla.Polulla saa kulkea vain jalkaisin. Polulla kävellessäsi käytä kekojen lähellä liikkumiseen vain sinne asennettuja siltoja. Radan toisella puolella alkaa Laarin metsätaloudellinen luontopolku.Muurahaisten sivilisaatio tarjoaa elämyksen sekä lapsille että aikuisille.
7 kilometriä pitkä Rebäsen maisemapolku (Rebäse maastikurada) sijaitsee Karulan kansallispuistossa. Reitti kulkee vanhoissa maatilamaisemissa sekä ohittaa seudun vanhimman tilan ja nuoremman rautakauden asutuksen jälkiä sisältävän Linnamäen. Vaeltaja voi kiivetä paikalliselle Ararat-vuorelle, nähdä kylmävetisen Raudjärven ja ihailla Karulan ylängön suurimpiin kuuluvaa purorotkoa.Polun kulkeminen on mukavinta tuhdeilla jalkineilla, sateisella säällä polku voi olla paikoittain kurainen ja pitkospuut liukkaita. Reitin varrella on karja-aitauksia, joissa voit kohdata uteliaita mutta yleensä ystävällisiä lihanautoja. Varo karja-aitojen lankoja, koska niissä voi olla jännite!
Vällamäe 3,3 km pitkällä vaellusreitillä voit kokea voimakkaan, ainutlaatuisen korkeuseron Virossa. Vällamägi on Viron toiseksi korkein muinaismetsän peittämä ja jyrkkärinteinen kukkula, jonka korkeus merenpinnasta on 303,9 m. Kun otetaan huomioon 84 metrin korkeus jalasta huipulle, Vällamägi on suhteelliselta korkeudeltaan Viron korkein. Vuoren rinteet ovat paikoin erittäin jyrkät (kaltevuus 35-40 astetta). Vuodesta 1992 lähtien Vällamäen metsät on määrätty kuusen geenivarannon suojelualueeksi. Reitillä kulkiessa vaihtelevat jyrkät nousut ja laskut, tarjoten samalla fyysistä haastetta ja henkeäsalpaavia näkymiä muinaismetsän suojiin. Nousu huipulle voi hetkeksi saada tuntemaan, kuin olisit päätynyt vuorille, etkä Haanjaan. Vällamäen viehätys on juuri sen alkuperäisessä hiljaisuudessa ja luonnon kosketuksessa – täältä et löydä tungosta vaellusreiteillä. Jokainen vuodenaika tuo reitille oman ilmeensä: keväällä ilma täyttyy linnunlaulusta, kesällä metsästä voi löytää marjoja, syksyllä silmää ilahduttavat värikkäät lehdet ja sienirikkaus, talvella taas rinteet peittää hiljaisuuden tiheä lumikerros.
Kun haluat vaihtelua kaupungin hälylle, ota suunnaksi kaunis ja lähes koskemattomassa luonnossa kulkeva Selli-Sillaotsan luontopolku. Luontopolku, joka sijaitsee Alam-Pedjan luonnonsuojelualueella, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tartosta. Suolla, metsässä ja hiekkatiellä poimuilevasti kulkeva reitti on hyvin viitoitettu ja monilla tietotauluilla varustettu. Polku on tasainen, joten sitä pitkin on helppo patikoida. Jämeristä hirsistä rakennettu 12 m:n korkuinen Suuretükin näkötorni tarjoaa kauniit näkymät suon yli kaikkina vuodenaikoina! Jos satut paikalle oikeaan vuodenaikaan, voit poimia täällä kasvavista marjoista suun makeaksi - löydät mustikoita, lakkoja ja karpaloita.
Luontopolku sopii hyvin soiden kehitykseen ja kasvistoon tutustumiseen sekä mäntytaimikkojen tarkkailuun. Ympyrän muotoinen 1,8 km pitkä polku kiertää Valgesoon keidassuon. Polun varrella näkee rämekasveja, vanhaa "Paroninmännikkö" ja metsäneruna, jolla elää runsaasti tupsukekomuurahaisia. Pyörätuolilla ja lastenrattailla voi kulkea kaikilla polun osuuksilla. Kulkemista helpottavat polkukartta ja puissa olevat värimerkit. Retkipolun alkupäässä ovat näkötorni ja nuotiopaikka.Valgesoo on yksi Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, jossa luonnonystävien kannattaa käydä.
Kirikumäen luonnonsuojelualueella sijaitsevan järven rannalla on mahdollista retkeillä pitkin kahta merkittyä luontopolkua: ensimmäinen polku kulkee Kirikumäen järven ympäri, toinen polku tarjoaa mahdollisuuden tutustua järveltä itään päin jääviin rämejärviin, metsä-ja niitty yhdistelmiin. Molemmat polut soveltuvat retkeilijöille, jotka eivät pelkää luonnollisia esteitä (jalat voivat kastua, puuttuu pitkospuureitit ja kaiteet). Polut on merkitty punaisella (1.reitti, 3,5 km) ja vihreällä (2.reitti, 4 km) pyöreällä merkillä puissa, lisäksi kyltit ja ilmoitustaulut.
10 km pitkässä ja 52 m syvässä Rõugen muinaislaaksossa on seitsemän järve: Kahrilanjärvi, Tõugjärvi, Ratasjärvi, Kaussjärvi, Rõugen Suurjärvi, Liinjärvi, Valgjärvi. Järviä yhdistää Tindiorusta alkava Rõugen eli Ajo-joki. Rõugen muinaislaakson sivulaaksot ovat Tindi-, Külm-, Mõhk-, Ööbikuorg, Tinopeetri, Hinni, Sikasoo ja Järveotsa laakso. Kuuluisin niistä on muinaista linnavuorta pohjoisesta rajoittava Ööbikuorg. Keväisin, tuomien kukinnan aikaan, laakso kaikuu satakielten laulusta – tästä nimi Ööbikuorg. Rõugessa kulkee useita vaellusreittejä, joista suosituin on Ööbikuorgin vaellusreitti, joka vie kävijän muinaislaakson läpi, järvien ja lähteiden ohi. Reitti sopii myös lapsiperheille ja on osittain kuljettavissa polkupyörällä. Kesällä järvissä voi uida ja meloa, talvella samoja reittejä käyttävät hiihtäjät ja kelkkailijat. Rõugen taajamassa sijaitsee myös Viron syvin järvi – Rõugen Suurjärvi (38 m) – sekä Viron Suurin Luontokello, jonka viisarit merkitsevät ajan kulumista luonnon rytmissä.Hyvä tietää: Ööbikuorgin reunalla sijaitsee vierailukeskus ja Pesapuun näkötorni, josta avautuu näkymä koko laaksoon.