Matkaajan patsas Rändaja kuju

Võrun luterilaisen Katariinan kirkon rakentamiseen lahjoitti Venäjän keisarinna Katariina II 28 000 hopearuplaa. Kirkko vihittiin käyttöön 24. heinäkuuta 1793 ja kirkolle annettiin Katariinan nimi. Oletetaan, että tämän tyyliltään barokkiperäisen varhaisklassisen yksilaivaisen kirkkorakennuksen, jossa on suuret kaari-ikkunat, on suunnitellut arkkitehti Christoph Haberlandt Riiasta. Vuoden 1879 peruskorjauksen yhteydessä torni sai uuden katon ja torniin asennettiin neljä kellotaulua. Kirkossa on Kriisan veljesten vuonna 1913 rakentamat urut. Katariinan kirkossa voi vierailla sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana.

Alatskivin linnan toisessa kerroksessa sijaitsevan museon näyttely antaa hyvän katsauksen yhden Viron kuuluisimman säveltäjän, Eduard Tubinin, elämästä ja tuotannosta.Näyttelyn esittelee ns. Tarton koulukuntaa eli tunnettuja muusikkoja, jotka opiskelivat Tubinin kanssa Tartossa Heino Ellerin luona. Museossa on katseltavaksi ja kuunneltavaksi Tubinin käsikirjoituksia, äänitteitä, kirjoja, esitellään hänen tuotantonsa tulkintoja, Tubiniin liittyviä soittimia, äänilevyjä, teatteriluonnoksia. On myös mahdollista katsella säveltäjän itsensä kuvaamia elokuvia ja valokuvia.Museoon pääsee Alatskivin linnan lipulla, lisäpalveluna voi tilata oppaan.

Võrun kaupungin gallerian tavoitteena on taide-ja kulttuurielämän edistäminen Võrussa, ammattitaitoisesti taiteen esittely, näyttelyiden ja näyttely-myynnin järjestäminen. Gallerian tärkeimpänä näyttelytilana on käytössä Võrun Kulttuuritalon Kannel II kerroksen parvekkeen aulan ja pienen salin edessä oleva tila. Näyttelyitä järjestetään myös I kerroksen aulassa. Tilat on varustettu nykyaikaisilla kiskoilla siirrettävillä kohdevalaisimilla.

Rõugen muinaiskylän arkeologisissa kaivauksissa alueelta löydettiin useita asuinrakennusten raunioita ja runsaasti käyttöesineiden jäännöksiä. Kylän myöhäisempiä osia on ollut luonnonmukaisen niemekkeen länsiosassa sijainnut linnoitus asuinrakennuksineen - tosin tänään nähtävillä siitä on vain päätyvallit ja niiden eteen kaivetut ojat. Rauta-ajan keskivaiheilla Kaakkois-Viron asukkaat saivat elantonsa pääosin kaskiviljelyksestä, karjankasvatus oli vielä kehittymätöntä. Rõugen löydösten joukossa on myös ollut näytteitä paikallisten käsityöläisten työkaluista, löydöksiin voi tutustua Võrumaan museossa.Kirkollisena kihlakuntana Rõugesta on ensimmäiset merkinnät vuodelta 1613. Nykymuotoiseksi taajama kehittyi 1800-luvulla.

Intsikurmun metsäpuiston tuntevat monet niin Virossa kuin kauempanakin eritoten laulujuhlaperinteen vuoksi. Tiedetään, että Viron ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin juuri Põlvassa vuosina 1855 ja 1857.Myös nykyään Intsikurmun laululava tunnetaan konsertti- ja juhlapaikkana. Laululavalle mahtuu noin 3500 laulajaa, nurmikolle tanssimaan ja juhlimaan kaikki kiinnostuneet.

Tervetuloa Obinitsan museoon pukeutumaan! Setojen kulttuurin työpaja "Rõivile panek" eli "Pukeminen setolaisittain" tarkoittaa osallistujaryhmän yhden naisjäsenen pukemista setojen kansallispukuun sekä siihen liittyvän kampauksen eli "pään tekemistä". Opas kertoo setojen pukeutumisperinteistä miehiin ja naisiin liittyen sekä siitä, kuinka ulkoasun mukaan naimisissa oleva nainen erotetaan sinkuista. Työpajassa selviää myös se, millaisia ovat setojen kansallispuvun eri asusteiden ja esineiden historialliset taustat ja merkitykset. Tule tutustumaan setojen kansallispukuihin ja historiaan!

Juhan Liivin museossa voit tutustua Viron kuuluisimman runoilijan ja prosaistin inspiroivaan tuotantoon ja kotiin sekä kävellä kesäisin kauniissa puutarhassa. Museo tarjoaa interaktiivisia elämyksiä, joissa runous herää henkiin äänen ja videon avulla, ja joissa korostuu alueen ainutlaatuinen luonne. Museo kertoo myös Kodaveren rikkaasta kulttuuriperinnöstä. Liivin museo tarjoaa myös aktiivista toimintaa lapsille, ja perheen nelijalkaiset ystävät ovat tervetulleita. Halutessasi voit varata opastetun kierroksen museoon. Tule ja anna Liivin museon inspiroida sinua!

Peipsimaamuseo esittelee vanhauskoisten elämää, keittiötä ja kirkkokulttuuria sekä läheisestä Tihedan kylästä kotoisin olevan maailmankuulun ikonimaalari Pimen Sofronovin elämää ja työtä. Samovaarit, "podrušnikit", ikonit, "lestovkat" ovat näkemisen arvoisia. Voit ostaa Peipsi-järven kulttuuriin ja luontoon liittyviä matkamuistoja ja käsitöitä sekä makeisia, teesekoituksia ja muita paikallisia tuotteita. Vanhauskoisia esittelevä opastettu kierros ja Ivan Chai -teen juomiseremonia ovat saatavilla varauksesta. Museolipulla pääset myös Peipsi-elämän huoneeseen, jonka naapurissa on pysyvä näyttely.