Sangasten linna

Pajusin kartano on rakennettu 1600-luvulla. Pitkä klassistinen kivinen päärakennus pystytettiin kartanoon luultavasti 1800-luvun alussa. Rakennus oli yksikerroksinen, mutta sen keskiosaa kuvasi kolmen ikkunan levyinen kerrosrakenne. Kaksikerroksista osaa koristi segmenttikaarisella ikkunalla varustettu kolmiokatto. Päärakennuksen lisänä oli useita sivurakennuksia ja suuri puisto.Hyvä tietää: Kartanon päärakennuksesta on nykyaikaan säilynyt keskiosa ja oikea siipi, jossa sijaitsee Pajusin Kansantalo.

Põltsamaan linna on vuosisatojen ajan ollut tärkeä paikka ja kantaa mukanaan arvokasta historiaa – se perustettiin vuonna 1272 joen rannalle, ja se on ollut Liivinmaan kuninkaan Magnuksen residenssi ja myöhemmin upea rokokoo-palatsi. Sodat ja tulipalot jättivät linnan raunioihin, mutta nyt se on jälleen herännyt eloon ja odottaa sinua vierailulle! Tänään linna tarjoaa vierailijalle runsaasti jännittävää nähtävää. Ennen kaikkea kannattaa nousta 7-kerroksisen linnantornin näköalatasanteelle, josta avautuu kiehtova näkymä kaupunkiin joka vuodenaikana. Tornin kruunaa kunnostettu historiallinen kupoli, joka on ainutlaatuinen koko Virossa. Kompleksissa sijaitseva kirkko on perustettu suoraan linnan linnoitusmuurien ja tornin sisään ja avoinna kesällä päivittäin. Konventti- ja porttirakennuksessa sijaitsee nykyaikainen näyttely, joka kertoo linnan ja Põltsamaan kaupungin värikkään tarinan. Linnapihalla odottavat käsityöpajat, joissa voi seurata mestareiden työtä tai hankkia jotain mielenkiintoista. Ruokaelämyksiä tarjoaa ravintola Oberpahlen, jossa historia ja maut yhdistyvät. Tutustu Põltsamaan linnaan – paikkaan, jossa historia herää eloon!

Myöhäisklassistinen Räpinan Mäemõisan herraskartano, jota kansa kutsuu Sillapään palatsiksi, on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Alun perin vain talon keskiosa ja siipirakennukset olivat täysin kaksikerroksisia, mutta niitä yhdistävät yksikerroksiset galleriat. Rakennuksen takaosaa koristaa neljän joonialaisen pylvään rajoittama portiikki, jonka päällä on päätykolmio. Vuonna 1924 rakennuksessa aloitti toimintansa puutarhakoulun edeltäjä. Rakennus muutettiin vuosina 1937–1938 täysin kaksikerroksiseksi. Nykyään kartanorakennuksessa toimivat Räpinan paikallishistoriallinen ja puutarhamuseo, musiikkikoulu ja kansanopisto.

Ensimmäiset asiakirjamerkinnät Väimelan kartanosta on löydettävissä jo vuodelta 1590. Tiluksien päärakennus on nykyiseen muotoonsa rakennettu vuonna 1952.Aikojen saatossa rakennuksista ovat säilyneet viljan puintiin käytetty riihi, viinatehdas, karjasuoja, työläisten talo, navetta, puutyöverstas, vilja-aitta, heinälato sekä meijerirakennus.Kartanon puistoalue on peräisin 1700-luvulta. Puistossa kasvaa enimmäkseen lehmuksia, vaahteroita ja tammia. Väimelän alueella on kaksi järveä, Alajärve ja Mäejärve, joita yhdistää toisiinsa pieni oja. Alajärven eteläpuolella, Matussaaressa, sijaitsee Väimelan kartanonherrojen hautausmaa sekä vuonna 1885 rakennetun kappelin rauniot.Viimeisin kartanonherra oli Bernhard von Loewen. Nykyisin kartanon ylläpidosta vastaa Võrumaan ammattiopisto. Rakennuksiin on lupa tutustua vain niiden ulkopuolelta.

Mahtipontinen renessanssityyliä edustava kartanokokonaisuus ja sen valkoinen päärakennus rakennettiin G. J. Mannteuffelin aikaan vuonna 1860. Julius Kuperjanov muodosti vuonna 1918 Puurmanin linnassa sissipataljoonan.Tällä hetkellä linnassa toimii Puurmanin koulu.Puurmanin linnaan ja sen historiaan voi tutustua kesäisin järjestettävällä Unohdetut kartanot ‑kierroksella. Voidaan tilata myös kierros herraskartanossa, kartanon puistossa ja koko Jõgevamaalla. Kartanossa liikumme eri kerroksissa, joissa näemme niin kreivittären budoaarin, torniin kulkevan salaoven sekä myös kreivin toimiston ja rahakirstun. Erikoistilauksesta yökierrokset ja ruokailu.

Ahjan kartano on keskiajalta (vuodesta 1553). Kaksikerroksinen puoliaumakattoinen barokkinen Ahjan kartanon päärakennus, joka valmistui 1740-luvun lopulla, oli tuolloin yksi Etelä-Viron ylellisimmistä. Vuosina 1929-1997 päärakennuksessa toimi koulu.Vuonna 2007 rakennuksessa oli tulipalo ja siitä jäi jäljelle vain muurit. Kartanosta on säilynyt useita sivurakennuksia vaikka suurin osa jälleen rakennettuina. Näkemisen arvoinen on puisto ja kaunis lampi, jotka ovat luonnonsuojelu- ja kulttuuriperintökohteita.Kartano ja puisto ovat monille tuttua Ahjasta kotoisin olleen kansankirjailija Friedebert Tuglasin lapsuusmuistoihin perustuvasta kirjasta "Pikku Illimar: Lapsuuteni romaani".

Aikaisimmat merkinnät Paluperan ritarikartanosta ovat vuodelta 1582. 1500–1600-luvuilla kartano kuului von Dückereille, Bronskyille ja von Ferseneille. Pidemmän aikaa kartanon omistivat von Bruiningit, minkä vuoksi kartanon sydämen lähellä on myös heidän perhehautausmaansa. Mainitusta kokonaisuudesta on säilynyt useita rakennuksia, jotka ovat suojelukohteita. 28. syyskuuta 2019 avattiin Paluperan kartanon luona Elvan kunnan ensimmäinen National Geographicin keltainen ikkuna. Paluperan keltainen ikkuna on innovatiivinen siinä mielessä, että kyseessä on ensimmäinen ikkuna, jonne on asennettu vierailijoiden määrää laskeva erityinen anturi.

Järveren kartano rakennettiin Sõmerpalun kartanon aputiluksiksi Vagulan järven rannalle vuonna 1766. Kartanon perustaja oli Sõmerpalun kartanonherra, filosofian tohtori Friedrich Alexander von Möller. Hän rakennutti kartanon äidilleen ja tämän vuoksi sitä kutsuttiinkin vanhanrouvan taloksi.Sõmerpalun ja Järveren kartanoita erottaa puisto, joka rakennettiin 1830-luvun maissa ja jossa jo tuolloin kasvoi lähes 200 eri puu- ja pensaslajiketta.Neuvostoliiton aikoina kartanossa toimi Võrun metsätalouskeskus. Tiluksen apurakennukset kunnostettiin ja uudistettiin vuonna 1993.Kartano on Viron muinaismuistolain nojalla julistettu suojelukohteeksi, ja se on yksityisomistuksessa.