Pajusin kartano

Vietä jännittävä kulttuurillinen päivämatka Sipulitiellä, joka esittelee sinulle: * baltisaksalaisen kulttuurin Alatskivin linnassa ; * Viron talonpoikakulttuuria ja Kodaveren kirkkoa Liivin museossa tai Kodaveren Perinnekeskuksessa; * venäläisten vanhauskoisten kulttuurin Peipsimaan Perinnekeskuksessa tai Kolkjan vanhauskoisten museossa ; * paikallista sipulin viljelyä Vastaajan sipulitilalla (yhdessä maukkaiden sipulipiiraiden ja samovariteeen kanssa). Jokaisessa paikassa sinua vastaanottaa paikallinen opas, joka on täynnä tarinoita ja kertomuksia paikallisesta elämästä ja tavoista. Halutessasi voit varata kuljetuksen sopivasta lähtöpaikasta, majoituksen ja ateriat.

Ensimaininta Võisikun kartanosta on vuodelta 1558.1700-1800-luvulla yksi suurimpia Liivinmaan kartanon tiloja Põltsamaan läheltä Võrtsjärveen. Rakennuksia, joista muutamia on yhä nähtävillä, oli keskuksessa 52, apukartanoissa ja peilitehtaassa vielä 67. Võisikun kartanonherrasta Timotheus Eberhard von Bockista, joka laati keisari Aleksanteri I:lle Venäjän ensimmäisen perustuslakihankkeen ja lähetettiin sen vuoksi 9 vuodeksi Schlüsselburgin linnoitukseen, kertoo Jaan Krossin romaani ”Keisarin hullu”. Hyvä tietää: Nykyisin päärakennuksessa sijaitsee Võisikun palvelutalo ja rakennukseen voi tutustua vain ulkopuolelta.

Tähtveren kartano on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1515 ja keskiajalla se kuului Tarton piispalle. Vuonna 1919 myytiin osa Tähtveren kartanon maista Tähtveren kaupunginosan ensimmäisiksi rakennustonteiksi. Kartanon heimat-tyylinen päärakennus on säilynyt ja käytössä yhtenä Viron maayliopiston koulutusrakennuksena (sillä on lisärakennus).Kartanon säilyneet sivurakennukset ovat pieneläinten navetta, palvelusväen talo, aitta-viljankuivaamo, navetta, muonamiehen talo ja paja.Kartanoa saa katsoa vain ulkoa ja siihen voi tutustua myös esimerkiksi opastetulla pyöräkierroksella "Tartu linnamõisad" ("Tarton kaupunkikartanot").

Luken kartano kutsuu sinut tutustumaan entisen kartanon historialliseen arkkitehtuuriin ja sen lumoavaan puistoon, josta löydät tyylikkään rakennuksen, jossa on infopiste, kartanoa koskeva näyttely ja kesäisin kahvila. Entisöity hallitsijan talo tuo kartanokokonaisuuteen historiallista syvyyttä. Vesilähde ja paviljonki, josta on näkymät lammelle, kutsuvat sinut uppoutumaan kartanon aikakauden romantiikkaan. Kartanon terassit, erikoisen muotoisten puiden muodostama kuja ja portaiden betoninen leijona luovat ainutlaatuisen ja suurenmoisen tunnelman, joka on lasten suosiossa. Luken kartanossa voit järjestää seminaareja, osallistua kierroksille, osallistua konsertteihin tai askarrella käsityöpajassa!

Pikajärven kartano, joka tunnetaan myös Cantervillan linnan nimellä, on todennäköisesti yksi Viron viihtyisimmistä kartanoista. Kartanon vuonna 1908 valmistunut päärakennus ja värikkäistä luonnonkivistä rakennetut sivurakennukset sijaitsevat kauniissa mäkisessä maastossa järven rannalla. Upean päärakennuksen seiniä koristavat maisemamaalaukset ja muotokuvat, antiikkihuonekalut ja kattokruunujen valo tuovat tiloihin juhlallisuutta ja romantiikkaa. Yksityisomisteinen kartano toimii hotellina, ravintolana, kylpylänä sekä juhla- ja tapahtumapaikkana. Lisäksi sivurakennuksissa ja piha-alueilla on suuri kartanoaiheinen teema- ja leikkipuisto, jossa viihdytään esimerkiksi vesipuistossa ja autoradalla.

Ensimmäiset asiakirjamerkinnät Väimelan kartanosta on löydettävissä jo vuodelta 1590. Tiluksien päärakennus on nykyiseen muotoonsa rakennettu vuonna 1952.Aikojen saatossa rakennuksista ovat säilyneet viljan puintiin käytetty riihi, viinatehdas, karjasuoja, työläisten talo, navetta, puutyöverstas, vilja-aitta, heinälato sekä meijerirakennus.Kartanon puistoalue on peräisin 1700-luvulta. Puistossa kasvaa enimmäkseen lehmuksia, vaahteroita ja tammia. Väimelän alueella on kaksi järveä, Alajärve ja Mäejärve, joita yhdistää toisiinsa pieni oja. Alajärven eteläpuolella, Matussaaressa, sijaitsee Väimelan kartanonherrojen hautausmaa sekä vuonna 1885 rakennetun kappelin rauniot.Viimeisin kartanonherra oli Bernhard von Loewen. Nykyisin kartanon ylläpidosta vastaa Võrumaan ammattiopisto. Rakennuksiin on lupa tutustua vain niiden ulkopuolelta.

Ahjan kartano on keskiajalta (vuodesta 1553). Kaksikerroksinen puoliaumakattoinen barokkinen Ahjan kartanon päärakennus, joka valmistui 1740-luvun lopulla, oli tuolloin yksi Etelä-Viron ylellisimmistä. Vuosina 1929-1997 päärakennuksessa toimi koulu.Vuonna 2007 rakennuksessa oli tulipalo ja siitä jäi jäljelle vain muurit. Kartanosta on säilynyt useita sivurakennuksia vaikka suurin osa jälleen rakennettuina. Näkemisen arvoinen on puisto ja kaunis lampi, jotka ovat luonnonsuojelu- ja kulttuuriperintökohteita.Kartano ja puisto ovat monille tuttua Ahjasta kotoisin olleen kansankirjailija Friedebert Tuglasin lapsuusmuistoihin perustuvasta kirjasta "Pikku Illimar: Lapsuuteni romaani".

Aikaisimmat merkinnät Paluperan ritarikartanosta ovat vuodelta 1582. 1500–1600-luvuilla kartano kuului von Dückereille, Bronskyille ja von Ferseneille. Pidemmän aikaa kartanon omistivat von Bruiningit, minkä vuoksi kartanon sydämen lähellä on myös heidän perhehautausmaansa. Mainitusta kokonaisuudesta on säilynyt useita rakennuksia, jotka ovat suojelukohteita. 28. syyskuuta 2019 avattiin Paluperan kartanon luona Elvan kunnan ensimmäinen National Geographicin keltainen ikkuna. Paluperan keltainen ikkuna on innovatiivinen siinä mielessä, että kyseessä on ensimmäinen ikkuna, jonne on asennettu vierailijoiden määrää laskeva erityinen anturi.