Tähtveren kartano

Pikajärven kartano, joka tunnetaan myös Cantervillan linnan nimellä, on todennäköisesti yksi Viron viihtyisimmistä kartanoista. Kartanon vuonna 1908 valmistunut päärakennus ja värikkäistä luonnonkivistä rakennetut sivurakennukset sijaitsevat kauniissa mäkisessä maastossa järven rannalla. Upean päärakennuksen seiniä koristavat maisemamaalaukset ja muotokuvat, antiikkihuonekalut ja kattokruunujen valo tuovat tiloihin juhlallisuutta ja romantiikkaa. Yksityisomisteinen kartano toimii hotellina, ravintolana, kylpylänä sekä juhla- ja tapahtumapaikkana. Lisäksi sivurakennuksissa ja piha-alueilla on suuri kartanoaiheinen teema- ja leikkipuisto, jossa viihdytään esimerkiksi vesipuistossa ja autoradalla.

Paronien jälkien etsiminen kestää melkein neljä tuntia ja toimintaa riittää niin linnassa, linnan puistossa kuin muuallakin Alatskivissä.Päivä sisältää:* Alatskivin linnan tarinoihin tutustumisen oppaan kanssa.* Perinnekulttuurioppaan kierros linnan puistossa ja/tai linnan läheisessä metsässä. Tutkimme kartanoaikaisia rakennuksia ja kohteita.* Kartanoaikainen ateria linnan ravintolassa.Alatskivi sijaitsee Viron itärajalla. Linnan sakaraiset muurit ja terävät tornit vaikuttavat ensin epätodellisilta. Alatskivin linna on yksi Viron kauneimmista kartanorakennuksista.Ryhmän koko vähintään 4 henkeä.

Ensimaininta Võisikun kartanosta on vuodelta 1558.1700-1800-luvulla yksi suurimpia Liivinmaan kartanon tiloja Põltsamaan läheltä Võrtsjärveen. Rakennuksia, joista muutamia on yhä nähtävillä, oli keskuksessa 52, apukartanoissa ja peilitehtaassa vielä 67. Võisikun kartanonherrasta Timotheus Eberhard von Bockista, joka laati keisari Aleksanteri I:lle Venäjän ensimmäisen perustuslakihankkeen ja lähetettiin sen vuoksi 9 vuodeksi Schlüsselburgin linnoitukseen, kertoo Jaan Krossin romaani ”Keisarin hullu”. Hyvä tietää: Nykyisin päärakennuksessa sijaitsee Võisikun palvelutalo ja rakennukseen voi tutustua vain ulkopuolelta.

Sännan kulttuurikartanon toimintaperiaatteena on avoimuus, kulttuurin ja luovan toiminnan suotuisan ympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen ja periaatteena raittius, alkoholijuomien tiukka kielto.Tarjoamme retkiä, seminaaritilojen vuokrausta, puutyöpajoja, Velokuurin polkupyörien vuokrausta ja korjausmahdollisuutta. Työpajojen ja opastettujen retkien kohdalla suosittelemme etukäteisvarausta. Tervetulleita ovat kaikki kiinnostuneet ja uteliaat ihmiset. Palvelukeskuksessa kirjasto, myymälä, nuorisotila, toimistotilat, suihku ja pyykinpesumahdollisuus. Hyvä tietää: kartanon kohdalla on Sänna Tevarada – aurinkokunnan malli, jossa 1 m = 1 milj. km.

Aikaisimmat merkinnät Paluperan ritarikartanosta ovat vuodelta 1582. 1500–1600-luvuilla kartano kuului von Dückereille, Bronskyille ja von Ferseneille. Pidemmän aikaa kartanon omistivat von Bruiningit, minkä vuoksi kartanon sydämen lähellä on myös heidän perhehautausmaansa. Mainitusta kokonaisuudesta on säilynyt useita rakennuksia, jotka ovat suojelukohteita. 28. syyskuuta 2019 avattiin Paluperan kartanon luona Elvan kunnan ensimmäinen National Geographicin keltainen ikkuna. Paluperan keltainen ikkuna on innovatiivinen siinä mielessä, että kyseessä on ensimmäinen ikkuna, jonne on asennettu vierailijoiden määrää laskeva erityinen anturi.

Tiesitkö, että Tartossa oli historiallisesti yhdeksän kartanoa? Tarton kaupunki on laajentunut kaikissa suunnissa entisten kartanoiden alueille ja useat kaupunginosat ovat saaneet nimensä juuri näiden kartanoiden mukaan. Seitsemän niistä on edelleen olemassa ja odottavat Sinua kylään.Opastetulla retkellä "Tarton kaupunkikartanot" vierailemme viidessä kartanossa: Tähtveren, Maarjamõisan, Tammen, Ropkan ja Karlovan kartanossa. Kierroksen teemme pyörillä, autolla tai linja-autolla ja sen voi tilata viroksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, venäjäksi, liettuaksi tai espanjaksi.Ota minuun yhteyttä ja lähdemme tutustumaan historiallisiin kartanoihin!

Ensimmäiset asiakirjamerkinnät Väimelan kartanosta on löydettävissä jo vuodelta 1590. Tiluksien päärakennus on nykyiseen muotoonsa rakennettu vuonna 1952.Aikojen saatossa rakennuksista ovat säilyneet viljan puintiin käytetty riihi, viinatehdas, karjasuoja, työläisten talo, navetta, puutyöverstas, vilja-aitta, heinälato sekä meijerirakennus.Kartanon puistoalue on peräisin 1700-luvulta. Puistossa kasvaa enimmäkseen lehmuksia, vaahteroita ja tammia. Väimelän alueella on kaksi järveä, Alajärve ja Mäejärve, joita yhdistää toisiinsa pieni oja. Alajärven eteläpuolella, Matussaaressa, sijaitsee Väimelan kartanonherrojen hautausmaa sekä vuonna 1885 rakennetun kappelin rauniot.Viimeisin kartanonherra oli Bernhard von Loewen. Nykyisin kartanon ylläpidosta vastaa Võrumaan ammattiopisto. Rakennuksiin on lupa tutustua vain niiden ulkopuolelta.

Ülenurmen ritarikartano (Üllenorm) esiintyy lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1646, jolloin sotilas Bernhard Bousselberg sai kartanon Ruotsin kuningaskunnalta vaihtokauppana kivitaloa vastaan Tartossa. Puiston ja herraskartanon perustaja saattoi olla kreivi Cancrin, Ülenurmen kartanon omistaja vuosina 1856-1883.Kartano on kulkenut omistajalta toiselle ja pääasialliseksi tulonlähteeksi on ollut vilja.1970-luvun alussa entisen Ülenurmen kartanokeskuksen lukuisat kivirakennukset luovutettiin Viron maatalousmuseolle, joka avattiin vierailijoille vuonna 1981. Vierailu museossa on maksullinen. Kokonaisuuteen kuuluvat huvimaja, kyläkeinu ja hevostallit.