Kavadin 2,2 km pitkä vaellusreitti kulkee Kavadin järven rantaa pitkin. Retkipolku alkaa ja päättyy uuden-Salouse-puistossa, jossa on lepopaikka, grilliritilät ja leirintäalue. Edestakaisin kulkeva polku kiemurtelee sekä rantaradalla että metsän alla. Kavadin järveä pidetään Viron niveltyneimpänä rantaviivana. Järven pinta-ala on 27,4 hehtaaria. Järvi on saavuttanut nykyisen kokonsa ja ilmeensä noin 140 vuotta sitten, kun paroni C. FR. von Maydell, joka osti uuden-Salouse-kartanon, paisutti kolme pientä suojärveä.
Pühajärven ympärillä kulkeva luontopolku alkaa Otepään luonnonpuiston keskuksen vierestä ja reitti vie kulkijan Viron omaperäisimmän ja kauneimman järven ympäristöön ja maisemiin. Kierrokselle menee noin 3-6 tuntia. Reitin varrella on lepo- ja nuotiopaikkoja. Osa reitistä kulkee metsäteillä, osa Pühajärve-Kääriku-maantien vieressä. Reitti sopii sekä patikoitsijoille että pyöräilijöille, mutta polkupyörää on jossain vaiheessa välillä työnnettävä vieressä. Reitille jäävät myös, Anguninan, Kiigemäen ja Koolirannan nuotiopaikat jossa on sallittu myös telttailu.
Piusa-joen alkulaakson retkeilyreitin kokonaispituus on 15 km - Vastseliinan linnoituksen raunioista Lindoraniin tai päinvastoin. Reitti on mahdollista kulkea jalan, osittain myös polkupyörällä tai autolla. Suojelualueen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä ovat joen oikealla rannalla sijaitsevat korkeat devonikauden hiekkakiviseinämät, niistä korkein on Härma Mäeminen eli Keldren muuri, jonka kokonaiskorkeus on 43 m ja pituus 150 m. Leirintäpaikkoja on kaksi - ensimmäisellä kolmanneksella Make muurin alla ja lopussa Härma Alumisen muurin alla.Kohteessa ei ole lisävalaistusta, joten vierailuun sopii ennen kaikkea päiväsaika.
Palumägeden vaellusreitti sijaitsee Pangodijärven rannalla, viehättävässä Pangodin maisemansuojelualueella, ja se on loistava paikka aktiivista lomaa etsiville luonnonystäville. Polku tarjoaa vaihtelevia maisemia, joissa on miellyttävästi vuorottelevia nousuja ja laskuja, jotka tuovat vaellukseen hieman jännitystä. Polun lähtöpiste sijaitsee kätevästi Palumägeden toisella parkkipaikalla, jossa on myös infotaulu, joka antaa hyvän yleiskuvan ympäröivästä luonnosta. Selkeät opasteet ja penkit polun varrella tekevät kävelystä erityisen mukavan. Palumägeden leirintäalueella on grillaus-, uinti- ja leirintäalue.
100 km pituinen vesiretkeilyreitti kulkee Võhandun joella Võru- ja Põlvamaalla ja on käytettävissä ympärivuotisesti jäättömään aikaan. Vesiretkeilyreitti alkaa Võrun kaupungista, Tamulan järveltä ja päättyy Põlvamaalla Võõpsun kylässä. Võhandun jokea ympäröivät jyrkkämetsäiset rannat ja runsaasti pystysuoria hiekkakivitörmiä. Kallioseinissä ja laaksoissa on useita lähteitä ja lähdeluolia. Võhandun joelta saa erinomaisen soutukokemuksen. Joka vuosi huhtikuun kolmantena viikonloppuna Võhandun joella järjestään maailman suurin soutumaraton - Võhandun maraton, johon osallistuu 1200 venettä ja yli 2500 osallistujaa.
Karula kansallispuisto on Viron pienin kansallispuisto, jonka kumpuileva maisema on järvien täyttämä, niitä on ylängöllä 60. Kansallispuisto on avoinna kaikille: perheille, reppumatkailijoille ja luonnon ystäville, tarjoten erilaisia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja vaeltamiseen. Ähijärven rannalla sijaitsevassa vierailukeskuksessa saa tietoa kansallispuiston tarjoamista mahdollisuuksista ja siellä oleva pysyvä näyttely esittelee Karulan alueen historiaa, luontoa, kansankulttuuria sekä nykyistä elämäntapaa. Kansallispuiston sydän on Ähijärvi, joka on ihanteellinen veneilyyn, uimiseen ja luonnosta nauttimiseen. Vaelluksesta kiinnostuneita odottavat hyvin hoidettuja reittejä, jotka kulkevat metsien, niittyjen ja kumpuilevien maisemien läpi, tarjoten näkymiä, jotka ovat ominaisia vain Karulalle. Suosittuja kohteita ovat Rebäse vaellusreitti, Lüllemäen näkötorni sekä Kaikan kumpuileva alue, josta avautuu erinomainen näkymä aaltoilevaan maisemaan. Kansallispuistosta löytyy runsaasti telttailu- ja nuotiopaikkoja sekä luonnonmukaisia uimapaikkoja, jotka tekevät siitä sopivan sekä päivän retkelle että pidemmälle lomalle.
Eteläleirin 2 km pitkä vaellusreitti on luotu Viron puolustusvoimien entiselle Eteläleirin alueelle. Vuonna 1920 rakennettiin tänne vaikuttava sotilaskompleksi, jossa kesäisin harjoittelivat jalkaväen sotilaat. Vaikka rakennuksista ei ole mitään jäljellä, puiden välissä kimalteleva patoallas, vanha silta, useat perustuskivet ja kaivannot kertovat jotain tuon ajan todellisuudesta. Infotauluista voi lukea lisää entisistä ajoista. On elämys kokea, kuinka nopeasti luonto peittää kaiken ihmisen tekemän. Eteläleirin vaellusreitti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää kevyt luontoretki Viron sotahistorian perintöön. Reitin luonnollinen kulku padon ympäri ja vanhan sillan yli luo rauhallisen, lähes meditatiivisen ilmapiirin. RMK:n nuotiopaikka mahdollistaa tauon pitämisen ja tarvittaessa myös telttailun. Reitti on merkitty ja infotaulut auttavat ymmärtämään alueen merkitystä Viron puolustusvoimien historiassa. Ampumaradan pyöräreitin risteys tarjoaa lisämahdollisuuden pidempään liikkumiseen – näin Eteläleiristä voi aloittaa myös urheilullisemman päivälenkin.
Vaellusreitti alkaa Kütiorun lomakeskuksen lähellä olevalta pysäköintialueelta. Reitti on vaihteleva, maasto melko jyrkkä ja haastava, joten sen kulkemiseen kannattaa varata neljästä viiteen tuntia. Reitin varrella vaeltaja saa parhaan näkymän Viron suurimpaan ja vaikuttavimpaan muinaislaaksoon – Kütioruun – ja tutustuu vanhoihin myllypaikkoihin sekä muihin kulttuuriperintökohteisiin. Kütiorun metsärinteillä kasvaa yli satavuotiaita kuusikoita sekä poikkeuksellisen paksuja ja korkeita haapoja. Reitin lähtöpisteen lähellä on nuotiopaikka, jossa on grilliritilä. Hyvä tietää: Osa reitistä kulkee yksityisalueiden läpi, joissa koirat voivat liikkua vapaasti.