Karulan kansallispuisto ja kansallispuiston vierailukeskus Ähijärvellä

Retkimajat, näkötorni ja pitkospuut kutsuvat Meenikunnon rämeelle useita luonnosta kiinnostuneita. Kyseessä on kaunis levähdysalue. Pitkospuita pitkin kävellessä voi nähdä tavallisia suokasveja: vaiveroja, suokukkia, variksenmarjoja, suopursuja ja tupasvillaa, rämeen reunassa kasvaa myös vaivaiskoivuja. Eniten rämeellä kasvaa moniväristä rahkasammalta. Rämeen reunan umpeen kasvaneesta ojasta voivat rohkeimmat kokeilla maistaa erikoisen makuista rämevettä.Hyvä tietää: Pitkospuita pitkin voi kulkea myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.

3 kilometriä pitkä Sangasten metsäpuiston polku sijaitsee Kiidjärve–Kooraste-virkistysalueella ja saa alkunsa Sangasten linnan takana sijaitsevasta metsäpuistosta.Polku esittelee kreivi Friedrich Georg Magnus Bergin istuttamaa metsäpuistoa, jossa kasvaa parisataa eri puu- ja pensaslajia. Polku on varusteltu metsäpuistoa ja puulajeja esittelevillä opastauluilla, viitoilla, portailla ja silloilla. Polun varrella sijaitsee myös nuotiopaikka, jossa on katoksellinen nuotioalusta, penkkejä, puuvaja-sadekatos ja käymälä.Hyvä tietää: puistossa kasvaa Viron korkein lännendouglaskuusi, jonka korkeus on 42 metriä. Aukioloaikoina voi käydä Sangasten linnassa.

Kavadin 2,2 km pitkä vaellusreitti kulkee Kavadin järven rantaa pitkin. Retkipolku alkaa ja päättyy uuden-Salouse-puistossa, jossa on lepopaikka, grilliritilät ja leirintäalue. Edestakaisin kulkeva polku kiemurtelee sekä rantaradalla että metsän alla. Kavadin järveä pidetään Viron niveltyneimpänä rantaviivana. Järven pinta-ala on 27,4 hehtaaria. Järvi on saavuttanut nykyisen kokonsa ja ilmeensä noin 140 vuotta sitten, kun paroni C. FR. von Maydell, joka osti uuden-Salouse-kartanon, paisutti kolme pientä suojärveä.

Pühajärven rantapuistoon ovat erityisesti tervetulleita lapsiperheet, sillä täältä löydät uimarannan kahviloiden, oleskelu alueiden, lasten leikkikentän, pallokentän ja venevuokraamon kanssa. Puiston pohjoisosassa tarjoaa kiipeilymahdollisuuksia kuntorata ja viihdettä kyläkeinu. Pühajärven rantareitillä kävellessä avautuu mahdollisuus ruokkia sorsia tai nauttia hurmaavista järvinäkymistä.Puisto kuului aikoinaan Pühajärven kartanopuistoon ja se muotoiltiin kävelymetsäksi polkuineen jo 1800-luvulla. Pääosin puisto on luonnollisesti syntynyt lehtimetsä. HUOM! Suurtapahtumien aikana puistossa liikkuminen voi olla rajoitettua!

Hinni-kanjoni sijaitsee Haanjan luonnonpuiston suojavyöhykkeellä ja on ainutlaatuinen kanjonilaakso koko Virossa. Hinni-kanjoni on muodostunut devonikauden hiekkakiveen. Se on 15-20 m syvä ja 300 m pitkä jyrkkärinteinen uurre, jonka pohjalla virtaa nopeasti Enni-puro. Hinni-kanjonin vieraillessa kannattaa ottaa huomioon, että täällä voi kokea todellisen luonnon voiman: hiekkakivi leikkaa maiseman läpi syvälle poikittaissuunnassa, rinteet kohoavat ympärillä – tämä on harvinainen ja visuaalisesti vaikuttava paikka Virossa. Polku laakson pohjalla kulkee puron vieressä. Enni-puro virtaa nopeasti ja lisää seikkailuun veden ääntä ja raikasta ilmaa. Lisäksi kallioissa voi havaita uurteita, pienempiä luolia ja varjoisampia sisäleikkauksia, jotka luovat mystisen tunnelman. Luonnonsuojelun näkökulmasta on tärkeää, että tämä paikka sijaitsee suojavyöhykkeellä.Hyvä tietää: kohteessa ei ole lisävalaistusta, joten vierailu sopii parhaiten päiväsaikaan. Koska Hinni-kanjoni sijaitsee osittain yksityisillä mailla, koirien kanssa liikkuminen ei ole sallittua!

Metsässä kulkevaa hiekkatietä pitkin kulkeva vaellusreitti esittelee muurahaisten elämää. Se kulkee vain hiekkateitä pitkin, joiden varrella on tietotauluja ja muurahaiskekojen luona vastaavat viitat. Polun voi kulkea myös ajoneuvolla. 3,6 km pituinen reitti alkaa tien vieressä olevalta tietotaululta. Vaellusreitti sijaitsee Padakõrven luonnonsuojelualueella, jonka tärkeimpiä arvoja ovat yksi Viron suurimmista tupsukekomuurahaisten kolonioista, monipuoliset metsäyhteisöt ja monipuolinen maasto. Suojelualueen tavoitteena on tupsukekomuurahaiskolonian, muiden suojeltujen lajien ja niiden asuinpaikkojen, metsäyhteisöjen ja Kärgandin Kames-muodostuman suojelu.

Metsä-matkailureitti on Baltian maiden läpi kulkeva noin 2000 km:n vaellusreitti, josta Viron osuus kattaa 720 km. Luontoon ja metsäteille valko-kelta-valkoraitaisin kyltein ja sprayvärimerkinnöin viitoitettu reitti on jaettu 50 päiväosioon, joista jokaisen mitta on noin 20 km. Osiot ovat patikoinnin vaikeusasteeltaan erilaisia, mutta jokainen voi valita niistä itselleen kuntotasoon parhaiten soveltuvat.Reitti kulkee Viron metsäisemmillä alueilla sekä kahden kansallispuiston eli Lahemaan ja Alutagusen halki. Sen varrella voi nähdä lukuisia eri puulajeja sekä runsaasti kohteita, joilla on seos historiallisiin tapahtumiin tai tarinoihin. Reitti sopii hyvin myös eläinten ja lintujen tarkkailusta kiinnostuneille.Metsä-matkailureitti on osa Euroopan E11-kaukovaellusreitistöä.

Pühajärvi sen maalauksellinen mutkitteleva rantaviiva ja neljä saarta tekevät siitä Otepään luonnonpuiston suurimman järven. Pühajärven pohjoiskärjessä sijaitsee lomaranta, jossa on rantatalo, pelikenttiä, lasten leikkipaikka, levähdyspaikkoja, kahvila ja venelaituri. Eteläkärjessä sijaitsee Koolirannan virkistysalue, josta alkaa vain Valgamaalla mutkitteleva Väike Emajõgi. Pühajärven puistosta alkaa Murrumetsan vaellusreitti ja järven ympäri kulkee 12 km pitkä Pühajärven vaellusreitti, joka kulkee Poslovitsan rantamutkan ohi järven kuuluisimman lähteen - Armuallikan. Talvella sopivissa sääolosuhteissa järvelle tehdään jäärata vaeltamista varten ja Pühajärven rannassa on talviuintipaikka.Pühajärvi on antanut runsaasti inspiraatiota kirjailijoille ja taiteilijoille. Täällä ovat viettäneet kesää esimerkiksi Fridebert Tuglas ja Eino Leino. Konrad Mäen Pühajärve-maalauksista löytyy infotaulu järven rannalta GMP Pühajärve -ravintolan läheltä. Vuonna 1991 Otepäätä vieraili ja järven siunasi dalai-lama Tenzin Gyatso, ja tätä vierailua juhlistaa puuveistos Pühajärven puiston puoleisella rannalla.