Padakõrven vaellusreitti

The Valga/Valka–Ape narrow gauge railway was opened to traffic in 1900 and the last trains ran here in 1970.Today, most of the old railway embankment is used as a hiking trail that runs through forests and fields on gravel and dirt roads.On the Valka–Žuldin and Koikküla–Hargla section, the trail is redirected to larger roads, because the former railway dam is mostly impassable there.Many old railway photographs and historical stories related to the railway have been attached to the old sleepers on the railway dam.There is a resting place in Hargla.

10 km pitkässä ja 52 m syvässä Rõugen muinaislaaksossa on seitsemän järve: Kahrilanjärvi, Tõugjärvi, Ratasjärvi, Kaussjärvi, Rõugen Suurjärvi, Liinjärvi, Valgjärvi. Järviä yhdistää Tindiorusta alkava Rõugen eli Ajo-joki. Rõugen muinaislaakson sivulaaksot ovat Tindi-, Külm-, Mõhk-, Ööbikuorg, Tinopeetri, Hinni, Sikasoo ja Järveotsa laakso. Kuuluisin niistä on muinaista linnavuorta pohjoisesta rajoittava Ööbikuorg. Keväisin, tuomien kukinnan aikaan, laakso kaikuu satakielten laulusta – tästä nimi Ööbikuorg. Rõugessa kulkee useita vaellusreittejä, joista suosituin on Ööbikuorgin vaellusreitti, joka vie kävijän muinaislaakson läpi, järvien ja lähteiden ohi. Reitti sopii myös lapsiperheille ja on osittain kuljettavissa polkupyörällä. Kesällä järvissä voi uida ja meloa, talvella samoja reittejä käyttävät hiihtäjät ja kelkkailijat. Rõugen taajamassa sijaitsee myös Viron syvin järvi – Rõugen Suurjärvi (38 m) – sekä Viron Suurin Luontokello, jonka viisarit merkitsevät ajan kulumista luonnon rytmissä.Hyvä tietää: Ööbikuorgin reunalla sijaitsee vierailukeskus ja Pesapuun näkötorni, josta avautuu näkymä koko laaksoon.

Noin 400-vuotta vanhan tammen ympärysmitan mittaamiseen on otettava mukaan isompi seurue koska jättilatvaisen puurungon ympärysmitta on 6,6 m.Puuta kutsutaan Sotatammeksi, koska se on todistanut monia historiallisia tapahtumia. Pühajärven kartanon talonpojat kieltäytyivät syksyllä 1841 tekemästä kartanon vaadittuja työpäiviä , ja kapinallisia rangaistiin juuri sen tammen lähellä. Pühajärven sota oli yksi Viron ensimmäisistä talonpoikien mellakoista kartanoherroja vastaan, ja sen muistoksi istutettiin tänne lähelle myös tammikko, jonne kapinan 130-vuotispäivänä pystytettiin muistokivi. Puuta ympäröi nykyään kaunis puisto kävelyreitteineen, ja vaikka muinainen puu ei ole enää täydessä loistossaan, se seisoo täällä täydessä arvossaan muistuttaen menneitä aikoja.

Munamägi-mäen huipulle kannattaa kiivetä, koska sieltä näkee yli 50 kilometrin päähän. Pienen eli Otepää Munamägi-mäen absoluuttinen korkeus on 207,5 metriä (suhteellinen korkeus yli 80 m). Väike Munamägi -mäen koillisrinteellä (Otepäätä päin) on lähde, josta ennen vanhaan sanottiin, että sen on Väike Emajõgi lähde. Ensimmäisen tasangon reunassa sijaitseva siirtokivi on alueen suurin - 25 000 kg. Katso myös ilmapanoraamakuva (tekijä Joel Tammet).

Luonnonpoluilla on kaksi mahdollista alkua: Värska Sanatoorium -pysäköintialue ja Värska Sanatoorium Värska-lahden viereinen puoli. Pikalombi-luontopoluilla on kaksi pituutta; 3,8 km ja 9,1 km. Luonnonpolkuja kuljetaan syksyllä, keväällä ja kesällä kävellen että polkupyörällä. Velna-suo pitkospuilla on polkupyörää talutettava. Hyvä tietää: Polulla on yhteensä 11 pistettä. Pisteessä nro: 6 kauniin Saarepää-järven rannalla voidaan tehdä nuotio ja muutenkin pysähtyä ja levätä.

Karula kansallispuisto on Viron pienin kansallispuisto, jonka kumpuileva maisema on järvien täyttämä, niitä on ylängöllä 60. Kansallispuisto on avoinna kaikille: perheille, reppumatkailijoille ja luonnon ystäville, tarjoten erilaisia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja vaeltamiseen. Ähijärven rannalla sijaitsevassa vierailukeskuksessa saa tietoa kansallispuiston tarjoamista mahdollisuuksista ja siellä oleva pysyvä näyttely esittelee Karulan alueen historiaa, luontoa, kansankulttuuria sekä nykyistä elämäntapaa. Kansallispuiston sydän on Ähijärvi, joka on ihanteellinen veneilyyn, uimiseen ja luonnosta nauttimiseen. Vaelluksesta kiinnostuneita odottavat hyvin hoidettuja reittejä, jotka kulkevat metsien, niittyjen ja kumpuilevien maisemien läpi, tarjoten näkymiä, jotka ovat ominaisia vain Karulalle. Suosittuja kohteita ovat Rebäse vaellusreitti, Lüllemäen näkötorni sekä Kaikan kumpuileva alue, josta avautuu erinomainen näkymä aaltoilevaan maisemaan. Kansallispuistosta löytyy runsaasti telttailu- ja nuotiopaikkoja sekä luonnonmukaisia uimapaikkoja, jotka tekevät siitä sopivan sekä päivän retkelle että pidemmälle lomalle.

Ahjajoen alkulaakson rannoilla sijaitsevat Iso ja Pieni Taevaskoda ovat Etelä-Viron vierailluimpia matkailukohteita. Ahjajoen luonnonsuojelualueen kauneimman osan muodostavat hiekkakivikalliot ja koskematon joki. Taevaskodan legendat kertovat luolista ja salakäytävistä, piruista sekä neidosta, jolla on kultainen kampa. Kävely Saesaaren padolta Pienen Taevaskodan seinämälle, Emaläteen, Neitsikoopaan ja lopuksi Ison Taevaskodan 22,5 korkeuteen kohoavan hiekkakiviseinämän luo kannattaa kaikkina vuodenaikoina. Kaunis ja jännittävä luonto kutsuu retkeilijöitä, ja jokaisella virolaisella on velvollisuus käydä täällä edes kerran elämässään.

lähellä Latvian rajaa sijaitsevassa Paganamaassa on kolme erillistä retkireittiä, joiden pituus on 3,8 km, 4,3 km ja 4,7 km. Lisäksi siellä on näkötorni . Kaikki polut alkavat Paganamaan nuotiopaikasta, josta voi nauttia tornista avautuvasta kauniista näkymästä Paganamaan luontoon. poluilla näet aarniometsän selvän sekametsän ja vanhan kasikan, tiellä ovat Kikkajärvi ja suuri-Mudajärvi. vaellusreittien alussa on myös levähdyspaikka, joka on hyvä nuotiopaikka, leirintäalue, leirintäalue.