Iso ja Pieni Taevaskoda

Rõugen alkulaakson retkeilyreitti on 10 km pitkä. Reitti alkaa Hinnin kanjonin tai Ööbikuorgin keskuksen pysäköintialueelta. Ööbikuorgista Hinnin kanjonin suuntaan kulkevalla reitillä voi seurata vesioinaita, tutustua Viron syvimpään järveen - Rõuge Suurjärveen, ihailla Eesti Ema -monumenttia ja vierailla Rõugen puistossa. Ratasjärven, Tõugjärven ja Kahrilan järven rannoilla voi nähdä erilaisia metsätyyppejä ja kulkea Ennin puron rantapolkua pitkin Hinnin kanjoniin. Rõugen alkulaaksolta alkaa myös Rõugen joki, joka suuntaa Võhandun jokeen (ent. Pühajokeen). Retkeilyreitti ihastuttaa siellä kävijöitä omalla muinaisella luonnollaan ja Viron kauneimmalla laaksolla.

Luhasoo-maastonsuojelualueella kulkeva opetuspolku on 5 km pitkä kierros, joka on osittain katettu pitkospuilla. Reitin keskellä sijaitsevalla suosaarella on pieni metsämaja yöpymistä varten. Retki tasaisella maastolla Luhasoossa tarjoaa vaihtelua Võrumaan muuten mäkiselle luonnolle. Suon rauha ja hiljaisuus auttavat hermoja lepäämään kaupungin hälinästä ja päivän askareista. Pitkospuilla katettu osuus on helppo myös lasten kanssa kulkea. Matkan varrella voi pitää taukoja. Luhasoo-suo on tunnettu tummavetisistä lammistaan ja lammikoiden välillä kimmeltävistä sammalaukeista. Reitillä kulkiessa avautuvat maalaukselliset näkymät suojärvelle ja ympäröivälle siirtymäsuomaastolle — tämä on ihanteellinen paikka hengittää puhdasta ilmaa, ottaa aikaa itselleen ja latautua luonnollisesti. Retki tarjoaa sekä visuaalista monimuotoisuutta että mahdollisuuden todella paeta arjen melusta. Hyvä tietää: retkimajassa tarvittavat nuotiopuut tulee ottaa mukaan pitkospuureitin alussa olevasta puiden suojakatoksesta. Retkimaja on vapaasti käytettävissä.

Pühajärvi sen maalauksellinen mutkitteleva rantaviiva ja neljä saarta tekevät siitä Otepään luonnonpuiston suurimman järven. Pühajärven pohjoiskärjessä sijaitsee lomaranta, jossa on rantatalo, pelikenttiä, lasten leikkipaikka, levähdyspaikkoja, kahvila ja venelaituri. Eteläkärjessä sijaitsee Koolirannan virkistysalue, josta alkaa vain Valgamaalla mutkitteleva Väike Emajõgi. Pühajärven puistosta alkaa Murrumetsan vaellusreitti ja järven ympäri kulkee 12 km pitkä Pühajärven vaellusreitti, joka kulkee Poslovitsan rantamutkan ohi järven kuuluisimman lähteen - Armuallikan. Talvella sopivissa sääolosuhteissa järvelle tehdään jäärata vaeltamista varten ja Pühajärven rannassa on talviuintipaikka.Pühajärvi on antanut runsaasti inspiraatiota kirjailijoille ja taiteilijoille. Täällä ovat viettäneet kesää esimerkiksi Fridebert Tuglas ja Eino Leino. Konrad Mäen Pühajärve-maalauksista löytyy infotaulu järven rannalta GMP Pühajärve -ravintolan läheltä. Vuonna 1991 Otepäätä vieraili ja järven siunasi dalai-lama Tenzin Gyatso, ja tätä vierailua juhlistaa puuveistos Pühajärven puiston puoleisella rannalla.

Pähnin 3 km pituinen metsäpolun alku- ja loppupiste on Pähnin luontokeskuksen luona.Reitin alussa on tietotaulu reitin kartalla ja esittelytekstillä, sen jälkeen pitää seurata suuntakylttejä.Metsäpolulla on 15 huvipistettä, jotka esittelevät erilaisia metsätyyppejä, puulajeja, perinnekulttuurikohteita ja eläinten jälkiä. Olemassa on myös nuotiopaikka ja katoksia (4), joissa voi lepuuttaa jalkojaan. Osittain reitillä on pitkospuut (200 m).

Pangodin järven rannan virkistysalue on suosittu paikka, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luonnosta nauttimiseen. Lomakompleksissa voi sekä uida, telttailla että tehdä nuotion. Hiekkarannan suurella nurmialueella on lasten leikkikenttä aktiivilomailuelementeillä ja lentopallokenttä. Loma-alueen alussa on pysäköintialue, jonne mahtuu enintään 30 autoa. Järven rannalla on Pangodin leirintäalue, jossa on 3 katoksella ja 3 penkeillä ympäröityä nuotiopaikkaa. Pysäköintialueelta alkavaa Pikksaaren vaellusreittiä (1 km) pitkin pääsee Pangodin nuotiopaikalle, joka on ruuhkaiselta leirintäalueelta n. 500 m etäisyydellä Pangodin puistometsässä. Säästäthän luontoa!

Pühajärven rantapuistoon ovat erityisesti tervetulleita lapsiperheet, sillä täältä löydät uimarannan kahviloiden, oleskelu alueiden, lasten leikkikentän, pallokentän ja venevuokraamon kanssa. Puiston pohjoisosassa tarjoaa kiipeilymahdollisuuksia kuntorata ja viihdettä kyläkeinu. Pühajärven rantareitillä kävellessä avautuu mahdollisuus ruokkia sorsia tai nauttia hurmaavista järvinäkymistä.Puisto kuului aikoinaan Pühajärven kartanopuistoon ja se muotoiltiin kävelymetsäksi polkuineen jo 1800-luvulla. Pääosin puisto on luonnollisesti syntynyt lehtimetsä. HUOM! Suurtapahtumien aikana puistossa liikkuminen voi olla rajoitettua!

Viron ja Latvian rajalla olevan Koivajoen varrella kulkeva jännittävä vaellusreitti vie sinut näiden kahden maan kulttuuriperinnön nähtävyyksiin! Patikointireitti on edestakainen, 22 km yhteen suuntaan, yhteensä 44 km. Polku tutustuttaa muinaisvirolaisilta perittyyn elämäntapaan ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua historialliseen perintöön luonnon keskellä! Polun varrella on Tahevan kartano, tuulimylly, heinäladon rauniot ja ikivanhoja puita. Alueella on useita leirintäalueita ja leirintäalueita. Polku on viitoitettu ja varustettu viroksi, latviaksi ja englanniksi laadituilla infotauluilla, ja sitä voi myös pyöräillä.

Noin 400-vuotta vanhan tammen ympärysmitan mittaamiseen on otettava mukaan isompi seurue koska jättilatvaisen puurungon ympärysmitta on 6,6 m.Puuta kutsutaan Sotatammeksi, koska se on todistanut monia historiallisia tapahtumia. Pühajärven kartanon talonpojat kieltäytyivät syksyllä 1841 tekemästä kartanon vaadittuja työpäiviä , ja kapinallisia rangaistiin juuri sen tammen lähellä. Pühajärven sota oli yksi Viron ensimmäisistä talonpoikien mellakoista kartanoherroja vastaan, ja sen muistoksi istutettiin tänne lähelle myös tammikko, jonne kapinan 130-vuotispäivänä pystytettiin muistokivi. Puuta ympäröi nykyään kaunis puisto kävelyreitteineen, ja vaikka muinainen puu ei ole enää täydessä loistossaan, se seisoo täällä täydessä arvossaan muistuttaen menneitä aikoja.