100 km pituinen vesiretkeilyreitti kulkee Võhandun joella Võru- ja Põlvamaalla ja on käytettävissä ympärivuotisesti jäättömään aikaan. Vesiretkeilyreitti alkaa Võrun kaupungista, Tamulan järveltä ja päättyy Põlvamaalla Võõpsun kylässä. Võhandun jokea ympäröivät jyrkkämetsäiset rannat ja runsaasti pystysuoria hiekkakivitörmiä. Kallioseinissä ja laaksoissa on useita lähteitä ja lähdeluolia. Võhandun joelta saa erinomaisen soutukokemuksen. Joka vuosi huhtikuun kolmantena viikonloppuna Võhandun joella järjestään maailman suurin soutumaraton - Võhandun maraton, johon osallistuu 1200 venettä ja yli 2500 osallistujaa.
Tõrvandun 3 km pituinen metsäpolku saa alkunsa Pähnin luontotalosta 400 m päässä länsipuolella sijaitsevasta tienristeyksestä. Merkitty ja kuvattu retkeilyreitti on tarkoitettu kaikille metsästä kiinnostuneille. Reitillä nuotiopaikat ja katokset. Reitin 25 katselupistettä pystyy läpäisemään myös autolla.
Soontagan retkipolku sijaitsee Kiidjärve-Koorasten virkistysalueella. Polku kulkee Etelä-Virolle tyypillisessä maastossa kasvavassa sekametsässä ja päätyy Pienen Emajoen rannalle. Jalkaisin kuljettavissa oleva retkipolku on kehän muotoinen.Polun varrella on useita opastauluja, jotka esittelevät seudun luontoa. Silmäniloa tarjoavien vesien yli on rakennettu sillat. Retkipolun lisäksi virkistysalueella sijaitsee Soontagan telttailualue nuotiopaikkoineen.Jos retkeilet asianmukaisella kaudella, voit löytää reitin varrelta metsämarjoja tai -sieniä.
Hinni-kanjoni sijaitsee Haanjan luonnonpuiston suojavyöhykkeellä ja on ainutlaatuinen kanjonilaakso koko Virossa. Hinni-kanjoni on muodostunut devonikauden hiekkakiveen. Se on 15-20 m syvä ja 300 m pitkä jyrkkärinteinen uurre, jonka pohjalla virtaa nopeasti Enni-puro. Hinni-kanjonin vieraillessa kannattaa ottaa huomioon, että täällä voi kokea todellisen luonnon voiman: hiekkakivi leikkaa maiseman läpi syvälle poikittaissuunnassa, rinteet kohoavat ympärillä – tämä on harvinainen ja visuaalisesti vaikuttava paikka Virossa. Polku laakson pohjalla kulkee puron vieressä. Enni-puro virtaa nopeasti ja lisää seikkailuun veden ääntä ja raikasta ilmaa. Lisäksi kallioissa voi havaita uurteita, pienempiä luolia ja varjoisampia sisäleikkauksia, jotka luovat mystisen tunnelman. Luonnonsuojelun näkökulmasta on tärkeää, että tämä paikka sijaitsee suojavyöhykkeellä.Hyvä tietää: kohteessa ei ole lisävalaistusta, joten vierailu sopii parhaiten päiväsaikaan. Koska Hinni-kanjoni sijaitsee osittain yksityisillä mailla, koirien kanssa liikkuminen ei ole sallittua!
Metsässä kulkevaa hiekkatietä pitkin kulkeva vaellusreitti esittelee muurahaisten elämää. Se kulkee vain hiekkateitä pitkin, joiden varrella on tietotauluja ja muurahaiskekojen luona vastaavat viitat. Polun voi kulkea myös ajoneuvolla. 3,6 km pituinen reitti alkaa tien vieressä olevalta tietotaululta. Vaellusreitti sijaitsee Padakõrven luonnonsuojelualueella, jonka tärkeimpiä arvoja ovat yksi Viron suurimmista tupsukekomuurahaisten kolonioista, monipuoliset metsäyhteisöt ja monipuolinen maasto. Suojelualueen tavoitteena on tupsukekomuurahaiskolonian, muiden suojeltujen lajien ja niiden asuinpaikkojen, metsäyhteisöjen ja Kärgandin Kames-muodostuman suojelu.
Mukavaan kävelyyn sopiva vaellusreitti alkaa Voorepalun nuotiopaikkaa vastapäätä toiselta puolelta tietä ja kulkee erittäin vaihtelevassa maastossa, jossa on useita jyrkkiä nousuja ja laskuja. Polulla on menneisyyden tapahtumia ja kansanperinnettä esitteleviä tietotauluja, polun korkeimmassa pisteessä on lepäämiseen pöytä ja penkit. Polun jyrkkiin rinteisiin on asennettu köysirajat.Nuotiopaikan ja vaellusreitin välillä kulkee historiallinen Postitie. Vaihtelevamaastoiselle polulle jää Ristimänd ja monia muita jännittäviä paikkoja. Nuotiopaikalla on pysäköintipaikat 2 autolle.
Kavadin 2,2 km pitkä vaellusreitti kulkee Kavadin järven rantaa pitkin. Retkipolku alkaa ja päättyy uuden-Salouse-puistossa, jossa on lepopaikka, grilliritilät ja leirintäalue. Edestakaisin kulkeva polku kiemurtelee sekä rantaradalla että metsän alla. Kavadin järveä pidetään Viron niveltyneimpänä rantaviivana. Järven pinta-ala on 27,4 hehtaaria. Järvi on saavuttanut nykyisen kokonsa ja ilmeensä noin 140 vuotta sitten, kun paroni C. FR. von Maydell, joka osti uuden-Salouse-kartanon, paisutti kolme pientä suojärveä.
Ahjajoen alkulaakson rannoilla sijaitsevat Iso ja Pieni Taevaskoda ovat Etelä-Viron vierailluimpia matkailukohteita. Ahjajoen luonnonsuojelualueen kauneimman osan muodostavat hiekkakivikalliot ja koskematon joki. Taevaskodan legendat kertovat luolista ja salakäytävistä, piruista sekä neidosta, jolla on kultainen kampa. Kävely Saesaaren padolta Pienen Taevaskodan seinämälle, Emaläteen, Neitsikoopaan ja lopuksi Ison Taevaskodan 22,5 korkeuteen kohoavan hiekkakiviseinämän luo kannattaa kaikkina vuodenaikoina. Kaunis ja jännittävä luonto kutsuu retkeilijöitä, ja jokaisella virolaisella on velvollisuus käydä täällä edes kerran elämässään.