Viron lipputanko Otepäällä

Uppsala-talo on tyypillinen 1700-luvun porvaritalo: mansardikattoinen yksikerroksinen rakennus. Vuonna 1993 Uppsala ja Tartto tekivät vanhojen rakennusten restaurointia koskevan yhteistyösopimuksen, jonka perusteella talo entisöitiin. Nykyään Uppsala-talo on Tarton kaupungin omistuksessa.Mielenkiintoista tietää: rakennuksessa on asunut hovioikeuden sihteerin, satulasepän, räätälien ja muiden ammatinharjoittajien perheitä. 1800-luvun alkupuolella rakennuksen vuokra-asuntoja asuttivat myös opiskelijat.Uppsala-taloon voi tutustua vain ulkoa!Valtion kulttuurimuistomerkkien rekisteri

Etelä-Viron itäisellä laidalla, Peipsijärven rannalla sijaitseva Kallaste on jo vuosikymmenien ajan ollut tunnettu kalanpyynnin kaupunki. Luonnonmukainen ja puhdasvetinen Peipsi on eräs Euroopan kalaisimmista sisävesistöistä, ja yksi seudun suurimmista kalatuottajista toimii juuri Kallastessa. Rannapuuran kalakauppa myy järvestä pyydettyä kalaa ja valmistaa siitä erilaisia maukkaita kalatuotteita. Myymälässä on tarjolla suuri valikoima savu- ja pakastekalatuotteita sekä kulinaarisia kalatuotteita, jotka saavat veden herumaan kaikkien kieliltä. Valikoimassa on esimerkiksi ahvenfileitä punaisessa marinadissa, kuumasavumuikkuja öljyssä sekä kuhafileet "tšugudai". Pyyntikauden saaliiden mukaan Rannapuuran kalakauppa myy toki myös tuoretta kalaa.

Hautausmaalle on haudattu Viron vapaussodassa kaatuneita taistelijoita. Vapaussota alkoi marraskuussa 1918 Neuvosto-Venäjän hyökätessä Viron tasavaltaan ja päättyi 2. helmikuuta 1920 Tarton rauhansopimuksen solmimiseen. Neuvostoliiton miehityksen aikana muistomerkki tuhottiin. Vuonna 1987 Vapaa Riippumaton Nuorten Kolonna Nro 1 aloitti vapaussodassa kaatuneiden hautojen kunnostuksen ja 23. kesäkuuta 1988 paljastettiin muistomerkki. Vuoden 2002 alussa Võrun kaupunginhallitus aloitti hautapaikkojen korjauksen. Nuortenkolonnan pystyttämä pylväs purettiin. Uuteen pylvääseen käytettiin nuortenkolonnan valmistamaa pylväslevyä ja ristiä.

Tarton yliopiston päärakennus on todella merkittävä ja historiallisesti tärkeä rakennus, joka sijaitsee Tarton vanhassakaupungissa. Rakennuksen suunnitteli Tarton yliopiston arkkitehti Johann Wilhelm Krause, ja se rakennettiin vuosina 1804–1809. Päärakennus avattiin juhlallisesti 3. heinäkuuta 1809, ja siitä lähtien se on ollut yliopiston keskeinen tapahtumapaikka, jossa juhlitaan kaikkia merkittäviä juhlapäiviä, tiede- ja kulttuuritapahtumia, ja johon akateeminen yhteisö kokoontuu. Päärakennuksen klassisistinen arkkitehtuuri, pylväillä varustettu julkisivu ja arvokas sisätilojen sisustus ovat muokanneet Tartosta yliopistokaupungin. Yliopiston päärakennuksessa sijaitsee valkoinen sali, jossa järjestetään konsertteja, konferensseja ja juhlallisia aktia. Lisäksi erityinen nähtävyys on myös ullakkokerroksessa sijaitseva opiskelijavankila, joka tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen 1800-luvun opiskelijaelämän tiukkoihin sääntöihin. Voit myös vierailla päärakennuksessa sijaitsevassa Tarton yliopiston taidemuseossa. Päärakennusta voi tutkia myös ennakkotilauksella opastetulla kierroksella, jonka järjestää Tarton yliopiston taidemuseo.

Tule viettämään hauskaa aikaa ystävien kanssa Tartossa Aparaaditehtaan Gerda Retter Design -studioon! Täällä odottaa inspiroiva ja luova työpaja, jossa jokainen voi valmistaa ainutlaatuisia nahkakoruja omin käsin – olipa kyseessä korvakorut, kaulakoru, rannekoru, rintaneula tai kalvosinnapit. Työpaja toteutetaan suunnittelijan ohjauksessa, joka opettaa käyttämään erilaisia tekniikoita, mukaan lukien materiaalista leikattujen muotojen koristelu foliolla. Tämä on ihanteellinen tilaisuus luoda persoonallinen lahja itselle tai ystävälle. Jokainen valmistettu koru tulee tyylikkäässä korurasiassa. Tule meille esimerkiksi viettämään yritystapahtumaa, syntymäpäivää tai tyttöjen iltaa. Järjestämme myös avoimia työpajoja. Työpaja sopii kaikille – aiempaa käsityökokemusta ei tarvita. Halutessasi pöydän voi kattaa herkullisilla naposteltavilla ja juomilla, jotta kokemus olisi vieläkin unohtumattomampi.

Ülenurmen ritarikartano (Üllenorm) esiintyy lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1646, jolloin sotilas Bernhard Bousselberg sai kartanon Ruotsin kuningaskunnalta vaihtokauppana kivitaloa vastaan Tartossa. Puiston ja herraskartanon perustaja saattoi olla kreivi Cancrin, Ülenurmen kartanon omistaja vuosina 1856-1883.Kartano on kulkenut omistajalta toiselle ja pääasialliseksi tulonlähteeksi on ollut vilja.1970-luvun alussa entisen Ülenurmen kartanokeskuksen lukuisat kivirakennukset luovutettiin Viron maatalousmuseolle, joka avattiin vierailijoille vuonna 1981. Vierailu museossa on maksullinen. Kokonaisuuteen kuuluvat huvimaja, kyläkeinu ja hevostallit.

"Kalevipoeg" on Viron kansalliseepos samannimisen sankarin seikkailuista.Miehittäjät poistivat samalla paikalla sijainneen Amandus Adamsonin Vapaussodassa kaatuneille sotilaille omistetun "Kalevipoeg"-muistomerkin vuonna 1950. Vuonna 1952 samaan paikkaan pystytettiin lauluisä Kreutzwaldin muistomerkki. Kalevipoeg-patsaan palauttamista mietittiin vuodesta 1988 lähtien, mutta palauttaminen alkoi kaikin voimin vasta vuonna 2002 järjestetyllä näyttelyllä "Kalevipoeg skulptuuris". Kuvanveistäjä Ekke Väli muotoili patsaan valokuvien perusteella, konsulttina "Kalevipoegin" palautuksessa toimi kokenut kuvanveistäjä Endel Taniloo.

Ninan kylä on saanut nimensä järveen ulottuvasta nenänmuotoisesta (viroksi nina) rantaviivasta. Kyseessä on järveen ulottuva rakka, jota kansa kutsuu Kalevipojan sillaksi. Tarinan mukaan Kalevipoeg oli alkanut rakentaa siltaa mennäkseen Venäjälle, mutta paholainen hajotti yöllä päivällä rakennetun sillan. Kalevipoeg kyllästyi rakentamiseen ja käveli järven halki, jossa vesi ulottui häntä puoliväliin. Sillan jäännökset eli rakka ovat edelleen nähtävissä. Rakka, joka sijaitsee sekä rannalla että järvessä, käsittää noin 0,7 ha alueen.Ninan kylä on tunnettu jään sulaessa syntyvistä jäämäistä.