Tartu Mattieseni -kirjapaino

Tarton keskustassa huomaat varmasti Ülikooli katu 16 sijaitsevan von Bockin talon (1780), joka kuului Oberste M. J. von Bockille. Vuonna 1839 sen osti Tarton Yliopisto. Rakennuksen uudelleen kunnostaminen aloitettiin 2007. Sen Raekoja puoleisella seinällä on seinämalaus Tarton yliopiston päärakennusta ja Jakobin kadun puoleisella seinällä Alar Madissonin valokuvanäyttely tämän ajan yliopiston opettajista sekä legendaarisista professoreista. Mielenkiintoista tietää:- Von Bockin talossa on eri aikoina ollut Tarton yliopiston klinikka, eläinlääketieteellinen koulu ja Viro-seuran kirjasto. Tällä hetkellä talo kuuluu yliopistolle.

Jõgevamaalla, Kääpassa sijaitseva Kalevipojan talo tarjoaa monipuolisen kokonaisuuden, johon kuuluvat Kalevipojan museo, Kalevipojan seikkailupuisto, Kalevipojan leikkipiha sekä Saaren kansantalo. Kalevipojan museossa saa erinomaisen katsauksen Viron Kalevipoeg-kansalliseepokseen, ja tärkeimpiin tapahtumiin voi tutustua myös leikkisällä ja elämyksellisellä tavalla. Halutessaan eeposta voi kuunnella äänikirjana tai istahtaa ”Lennukissa” ja katsoa lyhytelokuvan Kalevipojaan liittyvistä virolaisista paikoista. Kalevipojan seikkailupuistossa voi haastaa itsensä valitsemalla joko korkeamman tai matalamman reitin maan ja taivaan väliltä. Lisäksi alueella voi pelata myös frisbeegolfia. Kalevipojan leikkipihalle on sijoitettu erikoisia, Kalevipojan kokoisia työkaluja ja huonekaluja. Parasta on, että kaikki nämä esineet ovat muuttuneet omalaatuisiksi leikkipaikan vetonauloiksi, joissa voi kiipeillä, keinua tai vain nauttia kauniista ympäristöstä. Alueella voi järjestää myös syntymäpäiviä ja seminaareja. Kansantalossa voidaan järjestää erilaisia tapahtumia. Suureen saliin mahtuu noin 100 henkilöä ja pieneen saliin noin 30

Lodjakodan teemapuistossa jokainen voi katsella omin silmin, miten historiallista 24 m pituista kaksimastoista Emajoen-Peipsin lotjaa rakennetaan. Lisäksi kaikki ovat tervetulleita tekemään proomun pienoismallin, oppimaan merimiehen taitoja, vierailemaan sepän pajassa, kokeilemaan vanhanaikaisia proomuihin liittyviä tehtäviä ja tutustumaan proomukuljetusten historiaan. Elokuvateatterissa voi katsella proomujen kronikoita ja diaesityksiä. Lodjakoda toimii historiallisena laivojen rakennuskeskuksena, teemapuistona, museona, konferenssikeskuksena ja näyttelypaikkana, jossa on kahvila ja satama ja josta alkavat viikinki- ja lotjaretket. Teemapuisto tarjoaa paljon nähtävää: opetuspolku tutustuttaa laivanrakennukseen ja metallityöhön, purjehdussimulaattori vie sinut vesille ja voit testata omaa malliasi lämpimässä altaassa. Nuoremmat vierailijat nauttivat leikkilaivasta, hiekkalaatikosta ja rakennuspalikkakulmasta, kun taas vanhemmat lapset voivat kokeilla 3D-palapelejä. Kaikki pitävät köysikoneesta ja vanhanaikaisista urheilupeleistä. Vierailemalla Lodjakodassa autat tekemään historiaa!

Setukaisten Lauluäidin patsas on omistettu kaikille nimekkäimmille Setomaan lauluäideille, etenkin Hilana Taarkan, Miko Oden ja Irö Matrinan muistolle. Setukaisten Lauluäidin patsas valmistui ja paljastettiin IV Setu Leelopäivillä vuonna 1986. Setukaisten Lauluäidin patsaan malli tehtiin Kunstnike Majassa, tekijä oli kuvanveistäjä Elmar Rebane. Patsaan pituus on 3 m, paino 9 tonnia ja materiaalina on graniitti. Obinitsan tekojärven ja Setukaisten Museopirtin avajaisjuhlissa vuonna 1995 julkistettiin muistokivet Setukaisten Lauluäidin patsaan vieressa myös muille paikallisille laulajille.

Tarton vanhauskoisten rukoushuone on pieni ja viihtyisä jumalanhuone, joka sijaitsee vuonna 1946 sodassa tuhoutuneen ison näyttävän kirkon tornin alaosassa olevassa restauroidussa eteisessä. Rukoushuonetta ei ole vielä saatu kunnostettua täysin. Rukoushuoneessa on siellä esillä hienoja 1800-luvun ikoneja sekä paikallisten ikonimaalareiden teoksia 1900-luvulta.Venäjänkielinen jumalanpalvelus pidetään sunnuntaisin klo 10.

Peipsi Teemajan käsityökaupasta löytyy laaja valikoima paikallista käsityötä. Myynnissä on suuri valikoima Avinurmen puuaitan koreja, kuppeja, lämpömittareita jne. Käsityökaupasta löytyy myös valikoima paikallisten isoäitien kutomia käsineitä, jotka pitävät kädet lämpiminä myös Viron kylmässä pakkasessa.Ja tietysti paikallinen Ivan Tsai. Sitä tulee Peipsillä kokeilla ja ostaa vaikkapa kotiin vierasvaraksi.Ostosten lisäksi saat vatsasi täyteen maukasta paikallista ruokaa ja erilaisia makeisia.

Järveren kartano rakennettiin Sõmerpalun kartanon aputiluksiksi Vagulan järven rannalle vuonna 1766. Kartanon perustaja oli Sõmerpalun kartanonherra, filosofian tohtori Friedrich Alexander von Möller. Hän rakennutti kartanon äidilleen ja tämän vuoksi sitä kutsuttiinkin vanhanrouvan taloksi.Sõmerpalun ja Järveren kartanoita erottaa puisto, joka rakennettiin 1830-luvun maissa ja jossa jo tuolloin kasvoi lähes 200 eri puu- ja pensaslajiketta.Neuvostoliiton aikoina kartanossa toimi Võrun metsätalouskeskus. Tiluksen apurakennukset kunnostettiin ja uudistettiin vuonna 1993.Kartano on Viron muinaismuistolain nojalla julistettu suojelukohteeksi, ja se on yksityisomistuksessa.

Jõgewan museossa on esillä historiallisia esineitä, jotka liittyvät pääasiassa Jõgevamaan historiaan. Näyttelyn nimi on "Jõgevamaan kotiseutunäyttely 1900–1945". Erityishuomiota näyttelyssä tarjoaa II maailmansodassa käytetyt aseet. Hyvä tietää: tarjoamme kouluille mahdollisuuden järjestää historian tunteja museon tiloissa.